Ainoa lapseni syntyi vuonna 1981 sen yön jälkeisessä rytinässä, jolloin kellot oli Suomessa ensimmäistä kertaa siirretty tunti eteenpäin, kesäaikaan. Lapsiraukan syntymähetki saatiin kuitenkin kirjattua oikein, tuoreen äidin kaikenpuolisesta hämmennyksestä huolimatta.

Se, mihin aikavyöhykkeeseen kukin valtio kuuluu, on sen oma asia. Sen sijaan kesäaika on harmonisoitu EU:ssa elintärkeiden yhteiskunnallisten toimintojen kuten rajat ylittävän liikenteen pitämiseksi raiteillaan. Nykyinen direktiivi on vuodelta 2001.

Tultuani taas valituksi kesän korvilla Euroopan parlamentin jäseneksi päätin tarttua tuohon itseänikin harmittavaan kellojen siirtelyyn. Nimenomaan yhden tunnin menetys keväällä vetää minulta jalat alta moneksi päiväksi, vuosi vuodelta yhtä useammaksi. Ajattelin, etten varmasti ole ainoa, jota moinen EU:n puuttuminen arkemme kulkuun häiritsee.

Kun nyt siirryttiin pois kesäajasta, normaaliaikaan, kirjoitin sosiaaliseen mediaan, että aion ryhtyä puheista tekoihin. Sain 1100 tykkäystä ja 190 toinen toistaan kannustavampaa kommenttia. Sellaisesta ei todellakaan tapahdu, kun kommentoin Ukrainan tapahtumia tai EU:n budjettia.

Palautteesta olen oppinut muun muassa, että Suomi sijoittuu pituusasteiden perusteella kesä- ja talviajan välimaastoon, joten voisimme kannattaa kumpaa vain pysyvänä ratkaisuna. Neuvoja ja kommentteja aloitteeseen tuli myös asiantuntijoilta. Suomen johtaviin kansanterveysasiantuntijoihin kuuluva Jouko Tuomisto totesi: “Pääasia olisi päästä eroon kahden ajan systeemistä, josta ei ole nykymaailmassa alkuperäistä hyötyä.” Se alkuperäinen tarkoitushan oli lisätä päivänvalossa vietettyä aikaa, mutta nyt se vain sekoittaa unirytmin.”

Eräiden tutkimusten mukaan sydänvaivat lisääntyvät kesäaikaan siirtymisen jälkeen 60 %, lasten lääkärikäynnit 160 % ja myös liikenneonnettomuuksia ja työtapaturmia sattuu enemmän.

Moni valitteli Facebook-sivuillani itkua ja vääntöä pienten lasten tarha-aamuina. Jotkut kertoivat vievän kolmekin viikkoa, ennen kuin tottuvat uuteen rytmiin. Myös huomautettiin, että Suomessa työaika on nykyään suunnilleen klo 8-16, joten ihmiset heräävät aikaisemmin. Niin yhteiskunta on jo siirtynyt eräänlaiseen kesäaikaan ilman mitään kellojen siirtelyä.

Niille muutamille, jotka ihmettelivät, eikö minulla ole tähdellisimpiä poliittisia tavoitteita, voin vastata, että noin puolen miljardin ihmisen elämään konkreettisesti vaikuttava seikka ei ole ihan vähäpätöinen.

Väitettyä energiansäästövaikutustakaan kesäaikatempulla ei juuri ole, näin toteaa itse Euroopan komissio, joka istuu asian päällä ja joka on kaikesta huolimatta päättänyt pitää kiinni kellojen siirtelystä. Katsotaan kuinka kauan. Komissio on nimittäin sitoutunut talouselämän vaatimuksesta purkamaan haitallista tai turhaa EU-säätelyä. Minä nyt en keksi yhtään parempaa esimerkkiä. Neutraalikin kansalainen näki asian Facebook-sivullani näin: “Itseäni ajansiirto ei vaivaa. Täysin turha se kuitenkin on.”

Seuraavaksi koetan puhua aloitteelle tukea voisi tulla Euroopan eri puolilta. Pieni kiertokyselyni suomalaisten kollegojen kesken on lupaava, myös Lapin suunnasta. Palataan asiaan viimeistään ensi keväänä, kun menetämme taas tunnin.

Julkaistu Ylen Lapin radiossa 6.11.2014.