30.11. Euroopan parlamentti äänesti kannastaan Irakin kriisiin. Suurella äänten enemmistöllä korostimme ei-sotilaallisia keinoja, peräsimme lisäaikaa YK:n asetarkastajille ja tuomitsimme Yhdysvaltain uuden, ennaltaehkäisevän sotilasopin YK:n peruskirjan vastaisena. Päätöslauselmaa vastaan äänestäneen Kansanpuolueen (EPP) joukoista löytyi myös suomalainen toisinajattelija Ilkka Suominen, joka olisi päinvastoin halunnut tiukentaa sanottua Yhdysvalloille myönteiseen suuntaan. [:]

Seuraavana päivänä julkaistiin Helsingissä LIKEn kirja Irakin sodasta (Irakin sota – mitä Bush ei halua sinun tietävän, LIKE 2003). Kirja muodostuu YK:n entisen johtavan asetarkastaja Scott Ritterin haastattelusta, joka ei näe, miten Irak olisi sitten asetarkastajien lähdön joulukuussa 1998 kyennyt saamaan aikaiseksi uusia joukkotuhoaseita hävitettyjen tilalle. Jokainen kivi pitää tietysti kääntää, mutta Ritter antaa terveellisen muistutuksen Yhdysvaltain opportunistisesta Irakin-politiikasta alkaen siitä, kun Donald Rumsfieldin ja kumppanien oli 1980-luvulla edullista varustaa Irakia islamilaisen vallankumouksen kokenutta naapurivaltiota Irania vastaan. Olen kirjoittanut lyhyeen kirjaan esipuheen, jossa korostan hyökkäyspäätöksen kauaskantoisuutta koko kansainväliselle oikeudelle.

Jos Irakiin hyökätään, kokoonnutaan kaikkialla Yhdysvaltain suurlähetystöjen edessä seuraavana päivänä klo 18. Muutoin osoitetaan mieltä lauantaina 15.2., joka on maailman sosiaalifoorumin julistama mielenilmauspäivä.