Väkijoukot valtasivat 7.4. kadut Kirgiisiassa. Kansannousun takana oli tyytymättömyys presidentti Kurmanbek Bakijevin autoritääriseen hallintoon[:], jota pidettiin korruptoituneena ja nepotistisena. Taustalla oli myös tyytymättömyys taloustilanteeseen.

Ainakin 80 kuolonuhria ja satoja loukkaantunutta vaatineiden mellakoiden tuloksena presidentti Bakijev poistui maasta Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kazakstanin neuvotteluiden tuloksena. Maan johdossa on entisen opposition edustajien muodostama väliaikaishallitus, jota johtaa Roza Otunbaeva. Otunbaeva on toiminut muun muassa ulkoministerinä ja suurlähettiläänä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Venäjällä ja Yhdysvalloilla on maassa sotilastukikohdat, joten on niiden intresseissä luoda hyvät suhteet maan uuteen hallintoon.

On tärkeää huomata, että jo kaksi melko hyvästä lähtökohdasta lähtenyttä presidenttiä on luisunut autoritääriseen asemaan. Tulppaanivallankumous vuonna 2005 piti yllä aivan samoja teemoja kuin nykyinen kansannousu. Onkin syytä puuttua taloudellisin ja poliittisin uudistuksin ensisijaisesti niihin syihin, jotka ovat johtaneet presidentin vallan vääristymiseen. Muuten ihmisten vaihtelut johtopalleilla eivät auta mitään. Tätä taustaa vasten EU:n Keski-Aasia -strategia on uusittava, mihin liittyy myös keskustelu EU:n investointien ja ihmisoikeuksien suhteesta Keski-Aasiassa.

Tilannetta käsiteltiin Euroopan parlamentin täysistunnossa 20.4. Korkea edustaja Ashton esitteli EU:n toimia asiassa. Hän painotti, että tärkeintä on saada yhteiskunta järjestykseen. Toinen huolenaihe on väliaikaishallituksen legitimiteetti. Väliaikaishallituksen pitää nyt esittää, miten perustuslailliseen tilanteeseen palataan. Vaalien järjestämisestä kesällä onkin puhuttu.

Kirgiisialla on edellytykset toimia demokratian edelläkävijänä Keski-Aasiassa. On siis pidettävä huolta siitä, että demokraattiset vaalit järjestetään pian. Jos Kirgiisia haluaa muuttua demokratiaksi, täytyy perustuslakia ja vaalilakia uudistaa. Näissä uudistuksissa on oltava mukana kaikki etniset ryhmät.

Tuen Ashtonia, joka lupasi, että EU tekee kaikkensa demokraattisen ja avoimen järjestyksen saamiseksi, myös aineellisen avun kautta. Hän myös korosti, että syylliset on saatava vastuuseen mellakkakuolemista.