Busanissa Etelä-Koreassa järjestetty avun tuloksellisuuskokous päättyi tänään. Kokoukseen osallistunut kehitysministeri Heidi Hautala pitää hyvänä Kiinan allekirjoitusta. “Kiinan mukaan saaminen vei kuitenkin kohtuuttomasti voimia ja loppuasiakirjasta olisi tullut parempi ilman sitä. Nyt kun Kiina kuitenkin on mukana, on huolehdittava siitä, että maa toimii sovittujen sääntöjen mukaisesti”, Hautala totesi kokouksen päätteeksi.[:]
Vielä viikon alussa näytti epävarmalta, mitkä maat kokouksen loppuasiakirjan tulevat allekirjoittamaan. Neuvottelut tekivät kuitenkin tehtävänsä ja lopulta Brasilia, Meksiko ja Etelä-Afrikka sekä neuvotteluista jo kerran lähtenyt Kiina saatiin mukaan yhteisiin päämääriin.
Kehitysministeri Heidi Hautala pitää niin sanottujen nousevien talouksien mukaan saamista tärkeänä. Hän olisi kuitenkin halunnut loppuasiakirjaan vahvempia muotoiluja ihmisoikeuksista ja niiden sitovuudesta. Tätä myös Suomi ajoi kokouksen aikana. Nyt ihmisoikeusperustaisuus mainitaan loppuasiakirjassa vain järjestöjen yhteydessä.
Hautala itse teki kokouksen aikana merkittävän aloitteen siitä, että tekstiin kirjattiin selvästi kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten mahdollistaminen.
“Nyt Busanin loppuasiakirjan allekirjoittaneita maita voidaan muistuttaa tekstin sisällöstä. Kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittaminen ei ole sopusoinnussa tämän asiakirjan kanssa. Ei voi olla vain kansalaisyhteiskunnan tehtävä pitää ääntä järjestöjen toimintaedellytyksistä vaan se kuuluu myös hallituksille”, Hautala sanoo.
Hautala sai järjestöiltä paljon kiitosta toiminnastaan. Hänen mielestään Yhdysvallat huolehtii kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista nykyisin EU:ta paremmin.
“EU on ponneton ja hajanainen. Uusimmissa jäsenmaissa ei ole perinteitä kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikan eteenpäin vieminen jää muutamille jäsenmaille.”
Busanin kokous oli ensimmäinen kerta, kun kansalaisyhteiskunta oli mukana tasaveroisena neuvotteluosapuolena. Hautalan mielestä sitä ei voikaan enää sivuuttaa. Busanissa kansalaisyhteiskunta onnistui puhumaan lähes yhdellä äänellä, vaikkakin mukana oli monenlaisia yhteiskunnallisia liikkeitä.
“Ei voi olla kehitystä, ellei ole vapaata kansalaisyhteiskuntaa. On olemassa hiljainen sopimus, että kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ei puhuta ja sen takia oli valtavan tärkeää, että kansalaisyhteiskunta oli osapuolena tässä prosessissa”, Hautala sanoi kokouksen päätteeksi.
Vanha kehityssanasto ei enää päde
Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton muistutti Busanissa, että taloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset vapaudet ovat selitys sille, miksi jotkut maat pärjäävät talouskasvussa toisia paremmin.
“Yritysten kasvun mahdollisuudet ovat riippuvaisia myös ympäristöstä, jossa kansalaiset voivat vaihtaa ideoita ja kilpailla asiakkaista vapaasti ja jossa ihmisillä on mahdollisuus osallistua kehitykseen.”
Ulkoministeri Clinton nosti puheessaan esille kehityspolitiikan motiivit.
“Liian usein avunantajien päätökset perustuvat enemmänkin poliittisiin näkemyksiin tai mieltymyksiin kuin kumppaneidemme tarpeisiin. Kumppaneillamme on nyt pääsy näyttöön perustuviin analyyseihin ja parhaisiin toimintamalleihin, joten he voivat parhaiten päättää, mikä toimii heille. Meidän pitää suostua seuraamaan heidän johtoaan”, Clinton sanoi.
Kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka ovat muuttuneet paljon. Vanhat määritelmät kuten “avunantaja” ja “avunsaaja” eivät ole enää yksiselitteisiä, kun monet kehittyvät taloudet ovat yhtä aikaa avunantajia ja -saajia. Ulkoministeri Clinton toivotti kehittyvät taloudet tervetulleeksi jakamaan vastuuta yhteisistä haasteista. Hän kuitenkin muistutti, että kaikkien – sekä perinteisten että uusien avunantajien – tulee toimia paremmin. Ilman Clintonin painokkaita sanoja Kiina olisi voinut ehdoitta vesittää asiakirjan.
“Meidän kaikkien pitää noudattaa kansainvälisiä standardeja, joihin maailmanlaajuinen yhteisö on sitoutunut.”
Lisää uutisia Busanin kokouksesta on ulkoministeriön ja Kepan sivuilla.
(Artikkeli on julkaistu ulkoministeriön formin.finalnd.fi -sivuilla 1.12.2011.)
