“Voidakseen toimia yritykset ja järjestöt tarvitsevat vakaan yhteiskunnan ja toimivan oikeusjärjestelmän – eli täsmälleen saman, mitä kansalaisetkin tarvitsevat”, totesi ministeri Heidi Hautala kansalaisjärjestöjen järjestämässä oheistapahtumassa Busanissa. Toisena kokouspäivänä järjestetyn tilaisuuden teemana oli kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön vaikuttavuus ja toimintaympäristö.[:]
Kansalaisjärjestöjen järjestämässä keskustelussa Heidi Hautala kertoi kysyvänsä ulkomaisilta kollegoiltaan, kutsuvatko nämä YK:n erityisarportoijia maahansa. Maina Kiai, YK:n kokoontumis- ja järjestäytymisvapausraportoija, vastasi luettelemalla maat, joihin ei ole vielä päässyt. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä
Hautala kiitti kansalaisjärjestöjä siitä, että ne ovat alkaneet keskustella työlleen suotuisasta toimintaympäristöstä. Teemasta puhutaan paljon yritysmaailmassa, mutta ennen tätä ei juurikaan muualla.
“Siksi tarvitaan uudenlaisia, esimerkiksi järjestöjen ja yritysmaailman kumppanuuksia, joiden avulla vakaan yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteita voidaan edistää”, Hautala sanoi.
Keskustelussa Hautala painottikin ihmisoikeuksien ja kehityksen välistä yhteyttä.
“Välillä vaikuttaa siltä, että näiden kahden yhteensopimattomuudesta vallitsee hiljainen yksimielisyys. Siksi hallituksia on patistettava etsimään uusia keinoja, joilla yhdistää asiat”, ministeri totesi.
Hänen mielestään hyvä väline tähän ovat esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvoston maakohtaiset tarkastelut (UPR), joiden avulla ongelmia voi nostaa esiin. “Samalla on varottava kaksoisstandardeja, jottemme menetä uskottavuuttamme.”
Hautala kertoi osallistuvansa itse toukokuussa Suomen määräaikaiskäsittelyyn, jossa on vastattava muiden maiden Suomen ihmisoikeustilannetta koskevaan kritiikkiin.
Seurantaa tarvitaan
Vaikuttamisen tapoja on monia. Hautalan mielestä ministerien tulisi kiinnittää enemmän huomiota ihmisoikeuspuolustajien tilanteeseen maissa, joissa he vierailevat.
“Tapaan itse aina ulkomaanmatkoillani kansalaisyhteiskunnan edustajia – ja näin tekevät myös esimerkiksi Hillary Clinton ja Catherine Ashton. Lisäksi kysyn kollegoiltani, kutsuvatko nämä YK:n erityisraportoijia maahansa”, Hautala kertoi.
Ihmisoikeuksia voi edistää myös ottamalla ne huomioon vapaakauppa- ja kumppanuussopimuksista neuvoteltaessa.
Hautalalle esitettiin paneelissa runsaasti kysymyksiä. Kiinnostusta herättivät muun muassa ehdotus yritysten ja kansalaisjärjestöjen välisistä kumppanuuksista sekä EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevat toimintaohjeet. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä
Hautala rohkaisi järjestöjä vaatimaan hallituksiaan tilille siitä, että nämä noudattavat sitoumuksiaan. Samalla hän ehdotti, että järjestöt voisivat laatia monitorointimekanismin kansainvälisten sitoumusten seuraamiseksi. Seurattavien asioiden listalle voisivat kuulua esimerkiksi transparenssia seuraavat indeksit, miten oikeuslaitos tulkitsee terrorismilakeja ja miten kansalaisyhteiskuntaa kohdellaan.
Keskustelussa Hautala onnitteli järjestöjä myös siitä, että ne ovat onnistuneet tekemään itsestään neuvotteluosapuolen Busanissa. Monet maat ovat ottaneet kansalaisjärjestöjen edustajia ja parlamentaarikoita osaksi delegaatioitaan. Ministeri toivoi, että tämä linja jatkuu ja vahvistuu.
Kuvia Busanista voi katsoa ulkoministeriön Flickr-sivuilta.
(Artikkeli on julkaistu myös ulkoministeriön formin.finland.fi -sivuilla 30.11.2011.)
