Osallistuin hiljattain Suomen Metsäyhdistyksen järjestämille Metsäpäiville. Kommentoin siellä Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin ja toimittaja Hannes Mäntyrannan pamflettia “Hakata vai säästää“. Sen mukaan voidaan lisätä hakkuita ja kasvattaa samalla puupääomaa tiheyttämällä ja järeyttämällä metsiä. Tällä tavalla saataisiin kasvatettua nielujen määrää, mitä tarvitaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kysymyksessä on äärimmäisen vakava asia. IPCC:n puheenjohtaja Pachauri totesi viime viikolla parlamentissa, että jotta ilmastonmuutokseen voitaisiin puuttua, on globaali metsäkato pysäytettävä ja metsiä uusinnettava paremmin hiiliä sitoviksi.
Olen samaa mieltä pamfletin kanssa, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei ole tehty tarpeeksi, ja että metsillä hiilinieluina on osansa tässä työssä. Nielujen kasvattaminen ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että päästöjä on leikattava ja paljon. Ei pidä unohtaa, että tänä vuonna jo 19. elokuuta vietettiin maailman ylikulutuspäivää.
Biotaloudella eli uusiutuvien resurssien hyödyntämisessä on paljon potentiaalia, jos suomalaiset ymmärtävät, että hakkuiden tai tuotannon määrän kasvattamishaaveet eivät enää voi olla ratkaisu. Puunkäyttöä on monipuolistettava ja jalostusastetta nostettava: ei vain paperia, vaan myös kirjoja, lääkkeitä ja biomuoveja. Biotalouteen on otettava mukaan design.
Tämän kaiken reunaehtona on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Eniten kritisoin pamflettia siitä, että siinä sivuutetaan monia lajeja uhkaava sukupuutto ja jo menetetyt lajit. Yhtään lajia enempää ei ole varaa menettää. On epäselvää, kuinka Kaupin hakkuumallissa biodiversiteetti toteutuu. Talousmetsissä sitä on varaa parantaa. Perinteistä suojelua tarvitaan lisää ainakin Etelä-Suomessa.
Suomen metsäpolitiikkaa ei tehdä umpiossa, vaan olemme osa globaalia kehitystä. Köyhyys ajaa käyttämään puuta polttoaineena. Meidän on tuettava kehitysmaita käyttämään metsiä kestävämmin. Suomella on tässä hyvä “vientituote”, metsien inventointi.
Myös EU:n tavoite on saada metsäkato loppumaan globaalisti vuoteen 2030 mennessä. EU:n puutavara-asetuksen tarkistus ensi vuonna avaa tähän mahdollisuuden. Tuotteiden standardit on saatava sellaisiksi, etteivät ne aiheuta metsäkatoa.