Hyvät Sirpa ja Ilkka,
ihmettelitte tiistain 30.8.2011 Demarissa budjettikommenttejani. On selvää, että näin tiukassa taloustilanteessa kokonaisuutta on punnittava tarkasti. Haluan kuitenkin tarkentaa muutamia asioita. [:]
Niin kuin tiedätte, valtiovarainministeriön esityksessä jo vuoden 2012 kehitysyhteistyömäärärahat jäädytettäisiin kuluvan vuoden bktl-tasolle. Euromääräisesti ne nousisivat 40 miljoonaa euroa, koska bktl nousee. Vuosina 2013 ja 2014 määräraha olisi puolestaan euromääräisesti sama kuin vuonna 2012, joten ensi vuoden jäädytys vaikuttaisi ratkaisevasti myös vuosien 2013 ja 2014 määrärahoihin.
Jos bktl nousee myös vuosina 2013 ja 2014, kehitysyhteistyömäärärahojen bktl-osuus kääntyy selkeästi laskuun ja olisi vuonna 2015 0,51 %. Bktl:n kehitystä on vaikea ennustaa ¬- tämä laskelma perustuu valtiovarainministeriön ennusteisiin.
Määrärahojen euromääräinen kasvu on tietysti ilahduttavaa, mutta kansainväliset sitoumukset on tehty nimenomaan bktl-osuuksina. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bktl:stä vuoteen 2015 mennessä, eikä tätä ole millään foorumilla peruttu. Hallitusohjelma on tosin epäselvä. Siinä vahvistetaan tavoite nostaa määrärahoja tasaisesti, mutta tavoitevuosi 2015 on jätetty pois. Käytännössä ns. tasaisen kasvun tie edellyttäisi, että määrärahojen bktl-osuus olisi ensi vuonna 0,59 prosenttia, kun se tänä vuonna on 0.56 prosenttia.
Hallitusohjelman mukaan vuodesta 2013 valtion päästökauppatuloja voidaan ohjata kehitysyhteistyöhön. Tässä vaiheessa niistä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Aie on hyvä, mutta kehitysyhteistyön kannalta ongelmallinen: pitkäjänteistä työtä ei voi suunnitella sen varaan, että rahaa kenties tulee tai ei.
Niin kuin Ilkka totesit, prosenttiakin keskeisempää on se, miten kehitysyhteistyöhön varatut rahat käytetään. Tätä tuloksellisuuteen ja eri politiikka-alojen johdonmukaisuuteen liittyvää työtä on tehty määrärahojen kasvaessa yhä intensiivisemmin niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Johdonmukaisuuskysymykset ovat mitä suurimmassa määrin myös eduskunnan asia.
Toivon, että teemme hyvää yhteistyötä, jotta maailman köyhimmille tärkeä “nollaseiska” ei karkaa yhä kauemmaksi. Ulkoministeriössä aloitetaan hallitusohjelmassa sovitun kehityspoliittisen ohjelman laadinta aivan lähiviikkoina, avoimen konsultaatioprosessin avulla. Tervetuloa mukaan keskusteluun!
Heidi Hautala
