Tänään kansalaisvapauksien, sisä- ja oikeusasioiden valiokunnassa keskusteltiin mietinnöstäni, joka koskee sitä, kuinka hyvin kansalaiset pääsevät käsiksi EU-asiakirjoihin. [:]Arvioin mietinnössäni EU:n avoimuusasetuksen (1049/2001) toteutumista vuosina 2009-2010. Tehtävä on varsin mieluinen, sillä olen ollut synnyttämässä tätä EU:n päätöksentekoa kansalaisille valottavaa lakia.
Olen kerännyt raporttiani varten konkreettisia tapauksia, joissa kansalaisilta on evätty asiakirjoja. Silloin voi kääntyä joko EU:n oikeusasiamiehen tai tuomioistuimen puoleen. Tapaukset osoittavat, että vaikka avoimuuslainsäädäntö on hyvää, niin käytännössä vastustelua on paljon – vaikka Lissabonin sopimus vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia eli myös oikeutta saada tietoa.
EU-instituutiot keskittyvät liikaa suitsuttamaan annettujen asiakirjojen määrää, kun olisi keskityttävä siihen, miksi asiakirjoja jätetään edelleen antamatta kansalaisille. Poikkeusperusteita, jotka antavat mahdollisuuden evätä pääsy asiakirjaan, venytetään liikaa. Erityisesti vedotaan liikaa siihen, että “päätöksenteko on edelleen kesken”.
Esimerkiksi kun kansalaisjärjestö AccessInfo yritti saada selville jäsenvaltioiden kannat siihen, miten avoimuuslainsäädäntöä olisi kehitettävä, mutta neuvoston mukaan keskeneräisten mielipiteiden ei tule olla julkisia. Onneksi Unionin yleinen tuomioistuin päätti, että tämä tieto kuuluu kansalaisille ja että nämä ymmärtävät vallan hyvin, jos jäsenmaat vielä jatkossa tulevat toisiin ajatuksiin.
Asiakirjoista puhuminen saattaa kuulostaa paperinmakuiselta, mutta kyse on koko demokratian perusperiaatteesta. Ilman asiakirjajulkisuutta eivät kansalaiset voi vaikuttaa poliitikkojen mielipiteisiin kuin vasta päätösten jälkeen.
Hollantilainen meppi Denis De Jong viittasi keskustelussa EU:n tilaan ja Suomen vaaleihin. Perussuomalaisten voitto osittain johtunee ihmisten tunteesta siitä, ettei EU-päätöksiin voi vaikuttaa. Juuri tätä tunnetta vastaan on tärkeää toimia. Ei riitä, että vain lopulliset päätökset tuodaan julki. Avoimuus on myös demokraattisemman EU:n puolustamista.
