Avaruusalus Eurooppa?

///Turun Sanomat

Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona. Vaalien takia olen päässyt hyvinkin paljon selittämään, mikä Euroopan parlamentti on, mistä se päättää, ja kuka siellä päättää.[:]

Vaikka tietoisuus parlamentin vahvistumisesta on Suomessa jonkin verran lisääntynyt, tuntuu moni silti ajattelevan, että kyseessä on maata ulkoavaruudessa kiertävä avaruusaluksen kaltainen kaukainen esine.

En voi kieltää, etteikö kahdeksana vuotenani parlamentissa tullut itsellenikin ajoittain juuri sellainen tunne. Siksi on ollut hyvä palauttaa kosketus maan pintaan ja ennen kaikkea katsoa Eurooppaa toisesta, suomalaisemmasta näkökulmasta.

Unioni ei voi olla demokraattinen, ellei myös kansallinen EU-politiikka ole sitä. Tässä eduskunnalla ja muilla kansallisilla parlamenteilla on tärkeä tehtävä. Parhaimmillaan vaikuttaminen Euroopan unionissa on yhteispeliä kansalaisia suoraan edustavien europarlamentaarikkojen ja hiukan kansallisemmin kulloistakin asiaa tarkastelevien kansanedustajien välillä.

Yhteistyössä on paljon parantamisen varaa. Onneksi kuitenkin ne vuodet, jolloin kumpainenkin kansanedustuslaitos kilpaili paikasta olla se aidompi kansalaisten äänitorvi, ovat jo takanapäin. Tänä keväänä eduskunnassa on kutsuttu suomalaiset EU-edustajamme ensi kertaa mukaan suuren valiokunnan kokouksiin.

Euroopan parlamentti on epäilemättä se paikka, jossa pääsee vahvasti vaikuttamaan EU-lakeihin. Päättyvällä vaalikaudella parlamentti on säätänyt yli 400 lakia – täysin tasavertaisena hallituksia edustavan ministerineuvoston kanssa. Rahoituspalvelut, työelämän tasa-arvo, asiakirjajulkisuus, päästökauppa, geenimuunnellun ruoan merkintävelvoitteet, sähköisen viestinnän tietosuoja ja eurooppalaiset liikenneverkot ovat esimerkkejä päätöksistä, joiden vaikutus ihmisiin on suora. Laajentuneessa unionissa EU-edustaja vaikuttaa lähes puolen miljardin ihmisen arkielämään.

Autojen pakokaasupäästöt saatiin Euroopassa kuriin niin hyvin, että mallia maistellaan parhaillaan Venäjällä ja aina Kiinassa asti. Tällaisen vaikutusvallan käyttäjät on syytä valita tarkalla silmällä.

Eduskunnassa tehtävämme on puolestaan poimia direktiivitulvasta tärkeimmät, paneutua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja evästää hallitusta, joka toimii ministerineuvostossa tämän Suomen kannan mukaisesti. Virkoamisesta on hyviä merkkejä. Esimerkiksi EU:n tuoreeseen palveludirektiiviesitykseen eduskunnan valiokunnat tarttuivat nopeasti ja päättäväisesti heti sen alkumetreillä.

Mitä tästä seuraa? Kun kansanedustajat alkavat pohtia palvelukaupan vapauttamisen mahdollisuuksia ja riskejä viikonloppupuheissaan, EU-asioista tulee normaalia politiikkaa.

Myös EU:n tuleva perustuslaki antaa täydet mahdollisuudet ryhtyä käsittelemään asioita julkisemmin, koska vihdoin – parlamentin pitkällisen painostuksen jälkeen – myös ministerineuvosto joutuu käsittelemään lakeja avoimin ovin. On ollut häpeätahra, että Havannan ja Pjongjangin ohella myös Brysselissä lakeja on säädetty salaisesti.

Eräs harmillinen seikka on, että heti EU-vaalien jälkeen unionissa pitäisi ratkaista muutamia äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä. Viime joulun alla karille ajanut perustuslakihanke näyttäisi nyt valmistuvan, ja päätöksiä odotetaan vain muutama päivä EU-vaalien jälkeen. Keskustelut ovat painuneet maan alle, jossa hallitukset neuvottelevat kiihkeästi kulissien takana. Neuvottelijat valmistautuvat pitkien puukkojen yöhön, jossa vanhaan tapaan voi tapahtua mitä tahansa.

Euroopan parlamentilla ei ole suoraa valtaa perustuslakiin, koska sitä pidetään edelleen valtioiden välisenä sopimuksena. Tarkkailijoiden mukaan juuri Euroopan parlamentin edustajat toimivat konventissa kaikkein parhaiten yhdessä ja kykenivät myös etsimään ratkaisuja, jotka ovat laajasti hyväksyttävissä kaikissa, hyvinkin erilaisissa EU-maissa.

Parlamentti osoittaa, että unionissa on muutakin kuin veristä taistelua kansallisista eduista. Onneksi se on olemassa.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja.

Facebook
Twitter
WhatsApp