Amsterdamin sopimuksen myötä avoimuudesta on tullut yksi Euroopan unionin keskeisistä periaatteista. Heidi Hautala kiirehti perjantaina Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa hallitusta pitämään huoli, että avoimuusasetuksen valmisteluun saadaan vauhtia Suomen puheenjohtajuuskaudella. [:] “Hallituksen tulee painostaa yhteistyössä Euroopan parlamentin ja kansalaisjärjestöjen kanssa komissiota julkistamaan tiedonanto asiakirjajulkisuudesta mahdollisimman pian. Eronsa jälkeen komissio on ollut haluton vauhdittamaan asetuksen aikaansaamista. European Voice -lehden mukaan komission sisällä on erimielisyyksiä siitä, miten luottamukselliset asiakirjat määritellään.” “On hyvin tärkeää, että kansalaisjärjestöt ja erityisesti toimittajien etujärjestöt pääsevät vaikuttamaan asetuksen sisältöön jo valmisteluvaiheessa. Komission viivyttely jo sinällään osoittaa, mitä tapahtuu, kun valmistelusta vastaavat pelkästään virkamiehet”, Hautala sanoi. Amsterdamin sopimuksen mukaisesti avoimuusasetus tullaan säätämään yhteispäätösmenettelyllä. Tämä tarkoittaa, että Euroopan parlamentilla on yhtä paljon sanavaltaa lopputulokseen kuin ministerineuvostolla. “Toivon, että ministerineuvosto ja parlamentti pystyvät tekemään yhteistyötä avoimuusasetuksen säätämisessä. Tavoitteena tulee olla asetuksen säätäminen mahdollisimman pian, ilman tarpeetonta viivyttelyä”, Hautala totesi. Euroopan parlamentti hyväksyi ja omalta osaltaan periaatteet, joita asetuksessa tulee olla. Parlamentin omasta aloitteesta laadittu mietintö hyväksyttiin tammikuussa 1999. Parlamentin mielestä asiakirjajulkisuus ei saa rajoittua sen omiin, komission ja neuvoston asiakirjoihin, vaan sen tulee koskea kaikkien EU-instituutioiden, muun muassa Euroopan keskuspankin asiakirjoja. Julkisuutta koskevien poikkeusten tulee olla parlamentin mukaan tarkasti määriteltyjä ja kaikissa EU-instituutioissa pitää olla kattavat, julkiset asiakirjarekisterit.
Facebook
Twitter
WhatsApp