Heidi Hautala puheenjohti 18.11. tilaisuutta, jossa keskusteltiin ympäristöhallinnon tulevaisuudesta. Suvi Reijonen kirjoitti tilaisuudesta raportin:

Viime aikoina on varsinkin ympäristöjärjestöjen ja ympäristöhallinnon piirissä oltu huolissaan meneillään olevan valtion aluehallinnon uudistushankkeen (ALKU) vaikutuksista ympäristöhallinnon asemaan. Vihreä eduskuntaryhmä kutsui eri ryhmien edustajat 18.11. keskustelemaan siitä, mitä todella nyt ollaan päättämässä ja minkälaisia ovat mahdolliset seuraukset. [:]

Puhetta johti kansanedustaja Heidi Hautala. Keskustelijoina olivat ympäristöministeriön hallintojohtaja Riitta Rainio, Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Marketta Virta, Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen sekä työ- ja elinkeinoministeriön poliittinen valtiosihteeri Katariina Poskiparta.

Ympäristöministeriön Riitta Rainio oli tyytyväinen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän päätökseen siitä, että Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin tulee 13 ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualuetta aiemman kaavaillun yhdeksän sijaan. Myös työnimen korvaava oikea nimi, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus oli toivottu ja odotettu.

Marketta Virta Uudenmaan ympäristökeskuksesta summasi yleisen tunnelman luonnehtimalla päätöstä 13 ympäristöhallinnon toimipaikasta sekä nimiasian ratkeamista pieneksi erävoitoksi koko keskustelussa. Samalla hän painotti, että tuottavuusohjelman tarkistaminen olisi nyt erittäin tärkeää.

ALKU sai alkunsa hallitusneuvotteluissa

Vihreitä ALKU-hankkeen valmisteluryhmässä edustanut Katariina Poskiparta muistutti, että Alku-hanke sai alkunsa hallitusneuvotteluissa.

– Hallitusohjelmaan kirjattiin että aluehallintoa uudistetaan. TE-keskusten nykyistä ohjausta, jossa kolme ministeriötä ohjaa keskuksia, ei pidetty hyvänä, ja myös lääninhallituksilla koettiin olevan päällekkäisiä tehtäviä, Poskiparta sanoi.

ALKU-hankkeessa yhdistetään kuusi virastoa kahdeksi virastoksi. ALKU-hankkeen tavoitteet limittyvät myös tuottavuustavoitteisiin. Ympäristöhallinnolle tämä merkitsee organisaation tehostamista noin 200 henkilötyövuodella.

– Itseäni kyllä kiinnostaa, miten tuottavuushyödyn haku tullaan jatkossa hoitamaan niin, ettei esimerkiksi ympäristönsuojelun ja lainsäädännön toteuttamisen taso heikkene.

Sisällöllinen- eli substanssiohjaus säilyy vastuuministerillä

Ilpo Kuronen Luonnonsuojeluliitosta kummeksui TEMin strategista ohjausta suhtessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuualueisiin: työ- ja elinkeinoministeriö kirjoittaa tulossopimuksen aluehallinnon, myös ympöristöhallinnon kanssa. – TEM siis määrää sen hiekkalaatikon, jossa ympäristöhallinto leikkii?, Kuronen kysyi.

– Alueellisen ympäristöhallinnon substanssiohjauksesta vastaa esityksen mukaan ympäristöministeriö kuitenkin niin, että ministeriötasolla työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö neuvottelevat yhdessä ohjauksesta. Viime kädessä ristiriitatilanteessa asian ratkaisee se ministeri, jonka omaan toimivaltaan asia kuuluu, ympäristöasioissa siis ympäristöministeri. Tiivistetysti substanssiministeriltä, esimerkiksi ympäristöministeriltä tulee toiminnan sisällön ydin, TEMin puolelta tulosohjausasiakirja. Katariina Poskiparta selvensi.

Riitta Rainio kertoi, että tämän strategian johtamisjärjestelmän hyväksyminen oli ympäristöministeriölle tiukka paikka. – Meillähän on tähän asti ollut käsissämme sekä
ohjaus että rahat. Tätä uutta mallia on nyt käyty TEMin kanssa läpi. Olen luottavainen sen suhteen, että pohja ja ohjaus toiminnalle tulee jatkossakin omalta minisreriltämme. Haluamme edelleen myös määrärahat itsellemme: meillä ihmiset ovat suurin voimavara ja haluamme vaikuttaa siihen, mitä he tekevät.

Ympäristöhallinnon itsenäisyys huolena

Ministeriöiden ohjauksessa Elinkeino- , liikenne ja ympäristökeskusta johtaa valmistelevan ryhmän esityksen mukaan OTO-johtaja, joka toimii ministeriöiden strategisessa ohjauksessa.

– Oto-johtaja ei voi päättää substanssiasioista vastuualueen päällikön ohi.  Saa nähdä miten tämä sujuu, Poskiparta pohdiskeli. Vastuualueen päällikön nimittää substanssiministeriö.

Ympäristöväkeä kiinnostivat myös myös valtion aluehallinnon ja alueen edunvalvojan keskinäiset rajapinnat.

Panelistit toivat painokkaasti esille, että aluehallintoviranomasilla on viranomaistehtävät ja maakuntaliitollla edunvalvontatehtäviä. Näitä ei pidä sekoittaa keskenään. – Varsinaista päätösvaltaa maakuntien liittoille ei ehdoteta siirrettäväksi. Ainoa poikkeus ovat alueellisten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen kokoonpanoista päättäminen, Poskiparta selosti.

Ilpo Kuronen huomautti, että ympäristöhallinto on unohtanut tehdä ALKU-hankkeelle ympäristövaikutusten arvioinnin.

– ALKU-hankkeelle tehdään Yva. Vielä sen tekeminen ei vain ole ollut ajankohtaista, koska kaikki on ollut auki, ympäristöministeriön Riitta Rainio vakuutti.

ALKU-hankkeeseen liittyen on esitetty huolta siitä, että kyse on ensiaskeleesta  ympäristöhallinnon alasajamiseksi. Heidi Hautala toivoi painokkaasti, että korkein poliittinen päättäjätaso leikkaisi siivet ympäristöministeriön lakkauttamishuhuilta.

Samanaikaisesti käynnissä muita hankkeita

ALKU-hankkeen kanssa samanaikaisesti on ollut käynnissä muitakin hankkeita. Nämä hankkeet ovat saattaneet sekoittua keskenään keskustelussa.

Ympäristöministeriön Riitta Rainio kertoi, että jo ennen ALKU-hanketta oli käynnissä lupahanke, jossa suunniteltiin lupakysymysten kokoamista saman viranomaisen hoidettavaksi muutamaan toimipaikkaan. Lisäksi ympäristöhallinnossa on kehitelty ja kehitetäänedelleen sähköistä asiointa sekä pyritään lupakynnyksen nostamiseen sekä kuntien ja valtion välisen rajan tarkistamiseen niin, että kunnille delegoitaisin lisää tehtäviä valtiolta.

– Nythän uuteen Aluehalllintovirastoon kootaan valtion lupa-asiat eli ympäristökeskusten lupahenkilöstö ja lupavirastojen henkilöstö. Valvonta jää edelleen ympäristökeskukselle. Sama viranomainen ei uudessa mallissa myönnä lupia ja valvo niitä.

Tuottavuusohjelma luo pelkoja

Luonnonsuojeluliiton Eero Yrjö-Koskinen totesi, että aluehallinnon uudistusta on seurattu “kasvavalla kauhulla” ympäristöjärjestöjen keskuudessa. – Uudistuksen lisäarvo ympäristönsuojelun kannalta on kyseenalainen. Panevatko  ympäristöhallinnon toimintaedellytykset hankkeen seurauksena? Tuottavuusohjelman myötä ympäristöhallinnosta ollaan leikkaamassa 200 henkilötyövuotta. Onko siellä sen verran löysiä?, hän ihmetteli.

Katariina Poskiparta vastasi, että hankkeella tavoitellaan nimenomaan toimintaedellytysten paranemista tai säilymistä. – Ei ole olemassa yhtäkään sellaista skenaariota, jossa työvoimaa työikään tulevien ikäluokkien pienennyttyä olisi jatkossa saatavissa yhtä hyvin kuin nyt. Mielestäni hallintoa ja tukitoimia voidaan tarkastella sillä silmällä, miten toimintaa voitaisiin tehostaa. En usko, että tehostamistarvetta on aluehallinnnon ydintoimintojen osalta jos ALKUn hankkeet toteutuvat.

– Itse näen, että kun ympäristöhallinto on suurimmaksi osaksi aluehallintoa, ALKUn  tuottavuustavoite on sen johdosta aika kova. Toisaalta kokonaistavoite valtionhallinnolle on niin suuri, että siihen suhteutettuna ympäristöhallinnon osuus on pieni, Poskiparta totesi.

Ympäristöministeriön Riitta Rainio vakuutti, ettei ympäristöhallinnossa ole löysää.

– Alku-hankkeen 200 henkilötyövuoden tuottavuusohjelmavaatimus on ollut meille vaikea asia. EU syytää meille koko ajan uusia tehtäviä. Tukipalveluista on jo otettu pois niin paljon kuin on mahdollista: korkeintaan nipistämismahdollisuutta olisi jossain yhteisessä tietojärjestelmässä. Myös uudenlaisen kulttuurin luomiseen yhdessä liikenne- ja elinkeinopuolen kanssa pitäisi etukäteen panna voimavaroja.

Lisätietoja ALKU-hankkeesta Valtiovarainministeriön sivuilta: http://www.vm.fi/alku