Viisitoista vuotta sitten kansalaisaktivisti poimi lentokoneen istuimelle jätetyt paperit ja luki meneillään olevista neuvotteluista kansainvälisen investointisopimuksen solmimiseksi. Tästä alkoi laaja vyörytys, jossa globaaliksi kasvanut kansalaisyhteiskunta selätti maailman mahtavimmat talousvaikuttajat.
[:]
Tarina lienee tosi. Me, jotka olimme mukana kaatamassa OECD:n investointisuojasopimusta, MAIta (Multilateral Agreement on Investment) olemme kokeneet déjà vun. Yhdysvaltain ja Euroopan unionin vapaakauppasopimusneuvotteluissa (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP) ovat mukana kaikki ne seikat, jotka kääntyivät MAI-sopimuksen tappioksi. Ranska oli MAIn vastustajista kärkevimpiä. Se pelkäsi ranskalaisen elokuvatuotannon jäävän Hollywoodin jalkoihin. Koska Ranska ei pidä vapaakaupasta, sitä ei näy uuden sopimuksen nimessä, vaan puhutaan vain kaupasta ja investoinneista.
Erityisesti TTIP on herättänyt huolta riitojenratkaisumenettelyllään, jossa yhtiöiden pelätään voivan haastaa valtiot jopa pelkistä aikomuksista parantaa kuluttajansuojaa, ympäristönsuojelua tai työntekijöiden asemaa.
Suomen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on sanonut sopimuksen etuja korostaessaan, ettei välimiesmenettelyyn juurikaan turvauduttaisi. Toivottavasti näin on, sillä riidat investointien suojasta tulisi ratkaista kansallisissa tuomioistuimissa. Tälle ei kuitenkaan ole takuita. Suurin uhka on se, ettei esimerkiksi ympäristönsuojelulainsäädäntöä uskalleta tiukentaa riitojenratkaisun pelossa.
48 suomalaista tutkijaa ilmaisi osaltaan tällä viikolla huolensa TTIP-sopimuksesta. He ovat huolissaan juuri riitojenratkaisumenettelystä, koska se siirtäisi vallan pienelle juristijoukolle, demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.
Tutkijat ottavat varoittavaksi esimerkiksi yhtiövallasta tilanteen, jossa Suomi haluaisi tiukentaa kaivoslakiaan. Ulkomaiset omistajat ja sijoittajat voisivat pysäyttää uudistuksen seurauksista piittaamatta. Siitäkin huolimatta, että sitä pidettäisiin oikeudenmukaisena ja ympäristönäkökulmasta välttämättömänä. Tutkijat katsovat myös, että sopimuksen hyötyjä yliarvioidaan, koska EU:n ja USA:n väliltä on purettu jo enimmät kaupan esteet.
Vihreät ovat Suomen hallituksessa vaatineet, ettei sopimus saa vaikeuttaa kansallisesti tai koko EU:lle tärkeiden tavoitteiden toteuttamista. Euroopan parlamentissa vihreät ovat hävinneet suurille ryhmille, jotka haluavat sopimuksen tuomat taloudelliset hyödyt, mutta eivät tunnista riskejä.
Verrattuna 15 vuoden takaiseen tilanteeseen, on sopimusneuvottelujen salailu vaikeutunut huomattavasti. Ministeri Stubb kertoo esittäneensä useiden EU-kollegoidensa kanssa juuri valmistuneen neuvottelumandaatin julkistamista. Alex, nyt sinulla on tilaisuus osoittaa toimintakykysi!
