///Iltalehti

Olet vuosien varrella pitänyt minua hyvin esillä kirjoituksissasi. Olet luonut minusta Äiti Teresana ovelasti esiintyvän kehityksen sabotoijan, jonka aikaansaamia laskuja vielä tulevat sukupolvetkin maksavat menetettyinä tuottoina rakentamatta jääneistä suursatamista, ydinvoimaloista ja kauppakeskuksista. Olisin silti iloinen, jos et enää kymmenettä kertaa väittäisi minun olevan entinen stalinisti. [:]

Useimmat kohderyhmistäsi mahtuvat mukavasti vihreiden siipien alle: miehiä dominoivat feministit, hyvää tarkoittavat sosiaalitädit ja tietysti kaikenkarvaiset ympäristöterroristit.  Epäilenkin, että olet useamman kerran äänestänyt vihreitä, muutenhan emme olisi sinulle niin rakkaita.

Useimmiten törmään sinuun eduskunnan lehtisalissa, jossa valppain aistein rekisteröit pieniä keskusteluja ja huomautuksia. Seurustelet poliitikkojen kanssa huoneessa, jossa avustajani ja hänen kollegansa joutuvat olemaan hiljaa ja huomaamattomina jotteivät häiritsisi. Seuraavana lauantaina sinä kirjoitat herjakirjoituksen heistä.

Minkä tahansa maan tiedustelupalvelu olisi kiinnostunut lahjoistasi. Kadehdittava on  erityisesti kykysi soluttautua luontevasti piireihin, joihin paraskin kotiryssä pääsi vain pistäytymään, kohteensa seurassa. Salaisen poliisin tekniikat, disinformaatio ja propaganda ovat sinulla hallussa, otathan niistä rahaakin, tosin suomalaiselta medialta.

Useimmat ovat päättäneet olla kanssasi väleissä, ehkä peläten vaikutusvaltaasi. Myönnän: minäkin teen sinut nähdessäni buddhalaisen mielikuvaharjoituksen. Ajattelen sinusta jotain hiukan myönteistä. Esimerkiksi kuinka kerran lahjoitit eduskunnan Naisverkostolle laatikollisen aitoa sampanjaa – kuin hyvitykseksi siitä, että voit Apu-lehden viikoittaisissa “kokouspöytäkirjoissa” kietoa eduskunnan naiset mitä kummallisimpiin juoruihin, joissa fakta kohtaa fiktion. On siis sittenkin totta, että Naisverkoston kokouksissa juodaan laatikoittain Alkon kalleimpia vuosikertaviinejä!