1. Mikä tekijänoikeusuudistus?

Komissio antoi syyskuussa 2016 ehdotuksen uudeksi tekijänoikeusdirektiiviksi. Direktiivin tarkoitus oli uudistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö vastaamaan digitaalisten sisämarkkinoiden vaatimuksia. Tämän jälkeen direktiiviä on käsitelty Euroopan parlamentin valiokunnissa ja samaan aikaan EU:n jäsenmaiden kesken neuvostossa.

2. Mikä Euroopan parlamentin kanta on?

Parlamentti hyväksyi kolmikantaneuvotteluissa saadun neuvottelutuloksen äänin 348 puolesta, 274 vastaan, 36 tyhjää. Neuvottelutuloksesta muodostui siis parlamentin lopullinen kanta.

Parlamentin kanta on enemmistön kanta. Äänestys jakoi parlamenttia eikä yksikään ryhmä ollut yksimielinen. Parlamentin ryhmistä neuvottelutulosta kannatti selkeästi vain EPP, ja sielläkin 28 meppiä äänesti vastaan. Selkeästi neuvottelutulosta vastaan olivat poliittisista ryhmistä Greens/EFA, EFDD ja GUE. ALDE, ECR, ENF ja S&D olivat selkeästi jakautuneet, joskin hieman enemmän puolesta kuin vastaan.

3. Jos äänestit vastaan, äänestitkö silloin myös tekijöiden korvauksia vastaan?

Eivät tietenkään, se olisi äärimmäisen tarkoitushakuinen tulkinta. Tekijät ansaitsevat työstään korvauksen, myös internetissä.

Vaikka äänestystulos oli pettymys, on direktiivissä paljon hyvää. Direktiivi mm. määrittelee säännöt tekstin- ja tiedonlouhinnalle, vahvistaa tekijänoikeuksista vapaiden (public domain) kuvataiteen teosten asemaa sekä parantaa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa sopimusneuvotteluissa. Kaikki nämä ovat hyviä asioita.

Direktiivin ongelmat liittyvät sen artikloihin 15 (aikaisemmin artikla 11) ja 17 (aikaisemmin artikla 13). Neuvottelutulosta vastaan äänestäneet mepit katsoivat, että näissä artikloissa tekijänoikeudet ja käyttäjien oikeudet eivät ole tasapainossa, että nämä artiklat pikemminkin vaarantavat kuin vahvistavat digitaalisia sisämarkkinoita.

4. Mikä komission kanta on?

Komissio oli koko lainsäädäntöuudistuksen alullepanija, muodollisesti komission kanta käy ilmi jo direktiiviesityksestä. Matkan varrella komissio tuki vahvasti esittelijä Vossin näkemystä ja jopa lobbasi kansalaisjärjestöjen kantaa vastaan siinä määrin, että joutui pyytämään anteeksi puolueellista viestintäänsä.

5. Mikä jäsenmaiden kanta on?

Neuvoston päätöksenteko on salailevampaa kuin parlamentissa, mutta neuvotteluiden kuluessa Alankomaat, Luxembourg, Puola, Ruotsi ja Suomi, ja viimeisessä vaiheessa myös Malta ja Slovakia, äänestivät nyt hyväksyttyä tekstiä vastaan.

Myös Saksa oli pitkään kriittinen erityisesti artiklaa 17 (aikaisemmin artikla 13) kohtaan, mutta tammikuun lopussa Saksa neuvotteli Ranskan kanssa salaisen kompromissin, joka sai Saksan kääntymään neuvottelutekstin tukijaksi. Päivää ennen parlamentin äänestystä kävi ilmi, että tekijänoikeusdirektiivi on saattanut olla pelinappulana Saksan geopoliittisessa pelissä: Päättikö Saksa tukea Ranskaa tekijänoikeusdirektiivissä ja sai vastineeksi Ranskan tuen toisessa lainsäädäntöhankkeessa, EU:n kaasudirektiivissä, joka vaikuttaa suuresti Saksan ja Venäjän ajamaan Nord Stream II -kaasuputkihankkeeseen?

6. Mitä artikla 11 tarkoittaa?

Artikla 11 koskee lehtijulkaisujen suojaa verkkokäytössä. Artiklan vastustajat kutsuvat artiklaa “linkkiveroksi”. Artikla antaa lehtikustantajille tekijänoikeuden kaltaisen lähioikeuden lehtijulkaisujen verkkokäytön yhteydessä. Suoja ei koske hyperlinkittämistä eikä yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden otteiden julkaisua, mutta esimerkiksi pienenkin esikatselunäkymän tms. näyttäminen linkin yhteydessä edellyttää, että verkkopalvelun tarjoaja hankkii kustantajalta luvan linkittämiselle.

Uusi lehtijulkaisujen suoja voi johtaa lehtikustantajille ja toimittajille maksettavien korvausten kasvamiseen, mutta myös siihen, että linkittäminen sosiaalisessa mediassa vaikeutuu tai rajoittuu. Entä jos esimerkiksi Twitterissä voisikin jakaa linkkejä vain Twitterin yhteistyökumppaneiden lehtijulkaisuihin?

Direktiivin lopullisessa numeroinnissa artiklasta 11 tuli artikla 15.

7. Mitä artikla 13 tarkoittaa?

Artikla 13 puolestaan koskee suojatun sisällön käyttöä verkkopalveluissa. Artiklan mukaan verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajan tulee saada oikeudenhaltijoilta lupa, esimerkiksi tekemällä lisensointisopimus, kaikkeen sisältöön, johon yleisöllä on pääsy. Jos lupaa ei ole tai sitä ei myönnetä, palveluntarjoaja on vastuussa, ellei se osoita, että se on “toteuttanut toimia parhaansa mukaan huolellista ammatinharjoittamista koskevien toimialan korkeatasoisten vaatimusten mukaisesti” varmistaakseen ettei sisältö ole saatavilla.

Tarkoittaako tämä verkkosisältöjen suodattamista ja blokkaamista? Vaikka näitä sanoja ei direktiivissä käytetä, mm. Saksan hallitus totesi, että direktiivin noudattaminen käytännössä edellyttää “algoritmisiä menetelmiä” jo pelkästään suurten datamäärien vuoksi. Samalla linjalla on myös YK:n ilmaisunvapauden edistämisen ja suojelun erityisedustaja David Kaye, joka luonnehti, että “direktiivin artikla 13 näyttää ajavan internet-alustoja kohti käyttäjien luoman sisällön valvontaa ja estämistä jo lataushetkellä. Tällainen laajamittainen paine julkaisua edeltävään suodattamiseen ei ole välttämätön saati oikeasuhtainen vastaus tietoverkoissa tapahtuviin tekijänoikeusloukkauksiin.”

Tekijät ansaitsevat työstään korvauksen, myös internetissä. Luovien alojen ammattilaisten edellytysten neuvotella tekijänoikeuskorvauksista parantaminen oli yksi tekijänoikeusdirektiivin keskeisistä tavoitteista, mutta tänään hyväksytystä direktiivistä ei tullut sellaista suurta ja tarpeellista digisisämarkkinoiden vaatimaa uudistusta, jossa luovan toiminnan tekijänoikeudet ja käyttäjien oikeudet olisivat olleet tasapainossa.

Direktiivin lopullisessa numeroinnissa artiklasta 13 tuli artikla 17.

8. Miten asiaan on pyritty vaikuttamaan?

Koko lainsäädäntöprosessia on leimannut vahva lobbaaminen ja molemminpuolinen syyttely siitä, kuka on lopulta päässyt vaikuttamaan tulokseen. Näin kiistanalaisessa prosessissa on noudatettava erityistä avoimuutta. Prosessin uskottavuus edellyttäisi esittelijän ja varjoesittelijöiden lobbaritapaamisten julkaisemista.

9. Millaista kansalaiskeskustelu on ollut?

Aivan poikkeuksellisen suuri joukko nuoria eurooppalaisia on seurannut asiaa henkeään pidätellen, ottanut yhteyttä meppeihin ja ilmaissut perustellun huolensa. Tämä jos mikä osoittaa, että eurooppalainen politiikka kiinnostaa nuoria. Keskustelua ei ole auttanut se, että näiden nuorten yhteydenotot on kuitattu boteiksi.

10. Miten tästä eteenpäin?

Käytännössä tekijänoikeusdirektiivi on nyt valmis. Parlamentin äänestystä seuraa vielä lopullinen äänestys neuvostossa, mutta yllätyksiä tuskin on odotettavissa.

Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi voimaan kansallisesti. Tämän jälkeen työvuoroon tulee EU-tuomioistuin. Monet uuden direktiivin artikloista ovat niin monitulkintaisia, että ennakkoratkaisuja varmasti tarvitaan. Esimerkiksi tekijänoikeuden ja perusoikeuksien kuten ilmaisunvapauden ja yksityisyyden suojan keskinäinen suhde voi vaatia selvennystä.