Vihreät tavoittelivat säästöjä EU-budjettiin

Parlamentti äänesti vuoden 2016 EU-budjetista, joka oli suuruudeltaan 146 miljardia euroa. Se oli 4 miljardia enemmän kuin mitä jäsenmaat esittivät. Muutosehdotuksia oli kaikkiaan 650. Parlamentti piti tärkeimpinä kohteina lisävarojen vapauttamista pakolaiskriisin hallinnointiin ja turvapaikkojen rakentamiseen. Lisäksi parlamentti palautti Horizon2020-tutkimusohjelmasta, verkkojen Eurooppa –ohjelmasta ja nuorison työllistämisestä leikatut varat.

Vihreiden suurimmat leikkausvaatimukset kohdistuivat maatalouden tukiin, kuten härkätaisteluhärkien kasvatukseen ja vientitukiin, sekä ITER-fuusioenergiahankkeeseen sen huonon hallinnon ja kasvavien lisäkustannusten vuoksi. Me vihreät esitimme myös kululeikkauksia muun muassa palkkoihin, mukaan lukien meppien palkat, lennot ja autokuljetukset. Vaadimme meppien toimistokulukorvauksen pakollista raportointia, mikä saikin lähes 300 mepin kannatuksen taakseen. Mitkään näistä säästöehdotuksista eivät kuitenkaan saaneet enemmistön tukea. Budjettiehdotus hyväksyttiin, mutta vihreä ryhmä päätyi äänestämään tyhjää.

Seuraavaksi parlamentin edustajat aloittavat neuvoston kanssa lopulliset budjettineuvottelut, jotka on tarkoitus saada päätökseen 18. marraskuuta mennessä. Silloin parlamentti ehtisi hyväksyä lopullisen budjetin aikataulussaan, ennen ensi vuoden alkua.

Kaksi suurta avointa kysymystä jää jäljelle vielä budjettineuvottelujenkin jälkeen – maksusitoumusten eli lupausten ja varsinaisten maksatusten ero sekä EU:n mahdollisten omien varojen käyttöönotto.  Vuodelta 2015 jäsenmaat ovat jättäneet maksamatta 17 miljardia EU:lle lupaamiaan maksuja. Kyse on EU-hankkeista, jotka on jo toteutettu jäsenmaissa, mutta joita komissio ei pysty maksamaan, koska jäsenmaat eivät ole maksaneet osuuttaan.

Kysymys EU:n omista varoista on ratkaisu ensimmäiseen ongelmaan. Tällä hetkellä EU:n omat varat kertyvät tulli-, maatalous- ja sokerimaksuista, tietystä alv- ja bktl-osuuksista. Jäsenmaksut ovat suurin osa EU-budjetin tuloista ja ne jakautuvat epätasaisesti eri maiden välillä. Niiden takana on monimutkainen ja politisoitunut järjestelmä, joka ei ole veronmaksajille läpinäkyvä. Jäsenmaksut eivät myöskään määräydy EU:n päätavoitteiden mukaan. Omien varojen kehittämisestä on käyty pitkään keskustelua. Katsotaan, edistyykö asia kun Italian entisen pääministerin Mario Montin korkeantason työryhmä julkaiseen raporttinsa omista varoista ensi vuoden loppuun mennessä.

Facebook
Twitter
WhatsApp