Vääryyden paljastajaa on suojeltava

Luxemburgissa käydään oikeutta ihmisiä vastaan, joilla on ollut rohkeutta paljastaa väärinkäytöksiä. Kolmea ihmistä uhkaa jopa puolentoista vuoden vankilatuomio: LuxLeaks-verosopimussotkun paljastanutta toimittaja Antoine Deltouria, entistä PricewaterhouseCoopersin työntekijää sekä erästä ranskalaista toimittajaa.

Näin siitä huolimatta, että Luxemburgilla on yksi Euroopan edistyneimpiä tietovuotajien suojelun takaavia lakeja. Näiden kolmen henkilön rikos oli tuoda päivänvaloon suuryritysten veronkiertojärjestelyt. Näistä EU-komissio aloitti sittemmin tutkimukset, ja totesi osan järjestelyistä olevan laittomia valtiontukia.

Edistynyt lainsäädäntö ei riitä, jos sitä ei panna toimeen. Ei ihme, että vielä suuremman määrän veropetoksia ja rikollisia liiketoimia paljastaneiden Panaman papereiden vuotaja on päättänyt pysyä piilossa, jopa asiakirjat julkistaneilta tutkivilta toimittajilta. Jos väärinkäytöksiä paljastavien vuotajien suojelua ei ole asianmukaisesti järjestetty, niiden esiin tuominen vaatii poikkeuksellista rohkeutta.

Maailmanlaajuisesti 40 prosenttia väärinkäytöksistä paljastuu vuotojen kautta. Tietojen paljastajilla on keskeinen rooli niin julkisten varojen kuin yritysten avoimuuden ja vastuunalaisuuden varmistajina. Kyse on yleisen edun puolustamisesta.

Vähimmäisvaatimuksena väärinkäytösten paljastajien olisi saatava lainsuoja kaikenlaisilta kostotoimilta. Asia on voitava käsitellä luottamuksellisesti henkilöllisyys suojaten. Todistustaakan on oltava ilmoituksen kohteella, yrityksellä tai organisaatiolla, ei ilmoittajalla.

Suomellakin on tehtävää. Suomi kuuluu ikävästi pieneen viiden maan joukkoon, jossa tietovuotajia ei ole lainkaan suojeltu laissa. Sekä talousjärjestö OECD että Euroopan neuvosto ovat kehottaneet Suomea toimiin. Perustuslain takaama sananvapaus sisältää oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoa. Oikeus ilmaista ja julkistaa tietoa ei kuitenkaan anna suojaa sille, joka näin toimii.

Rangaistavuudesta sen sijaan on huolehdittu. Väärinkäytöksien paljastaja voi syyllistyä esimerkiksi virka- tai yrityssalaisuuden rikkomiseen. Työntekijällä voi olla velvollisuus pysyä lojaalina työnantajaa kohtaan jopa silloin, kun työnantaja toimii räikeästi vastoin yleistä etua.

Suomessa oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt tietovuotajien, virallisemmin korruptioepäilyistä ilmoittavien henkilöiden, suojelun nykytilaa ja ongelmakohtia. Työryhmän mietintö julkistettaneen parin viikon kuluttua. Odotan kiinnostuneena sen esittämiä ratkaisuehdotuksia.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä kun Anders Chydenius sai aikaan maailman ensimmäisen sananvapauslain. Nyt on siirryttävä vuotojen ajasta avoimuuden aikaan. Se edellyttää, että vääryyksien paljastajia suojellaan, ei syytetä.

Kolumni Vihreässä Langassa 6/2016

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: