Teemat

Reilumpi EU

Entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on Suomen ja suomalaisten etu globalisoituvassa maailmassa.

Syvempi EU-yhteistyö edellyttää parempaa avoimuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. EU:n demokraattisuutta voidaan lisätä muun muassa antamalla kansan valitsemalle Euroopan parlamentille lainsäädännöllinen aloiteoikeus ja tekemällä siitä tasavertainen lainsäätäjä neuvoston rinnalle.

EU:n tulee puolustaa ja toimia esimerkkinä ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittamisessa, kansanvallan turvaamisessa ja tasa-arvon ja oikeusvaltion puolustajana.

EU:n on järkeistettävä ja tehostettava lainsäädäntöä ja varojen käyttöä. EU:n uskottavuutta heikentää tuhansien parlamentin työntekijöiden kuukausittainen matkustus Brysselin ja Strasbourgin välillä. Se maksaa noin 180 miljoonaa euroa vuodessa ja aiheuttaa 19 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Päätös on neuvoston käsissä, mutta Ranska ei ole suostunut luopumaan Strasbourgin asemasta parlamentin istuntopaikkana. Parlamentin Single Seat -kampanja on ollut käynnissä vuodesta 2010. Sen tavoitteena on löytää Ranskalle vaihtoehtoja, joilla se myöntyisi antamaan parlamentille oikeuden päättää omasta istuntopaikastaan.


Avoimuus on demokratiaa

EU:n avoimuuslainsäädäntö perustuu demokratiaan. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus osallistua ja oikeus saada tietoa. EU-vastaisuudenkin taustalla on osittain ihmisten kokemus siitä, että unionin päätöksiin voi vaikuttaa.

Asiakirjoja jätetään kuitenkin edelleen antamatta kansalaisille vedoten siihen, että päätöksenteko on kesken. Kansalaiset eivät näin pääse vaikuttamaan poliitikkojen mielipiteisiin kuin vasta päätösten jälkeen.

Vaikuttajina kaikki eivät ole muutenkaan tasa-arvoisia. Isot yritykset ja järjestöt, joilla on varaa suuriin kampanjoihin, saavat usein sanomansa läpi helpommin kuin pieni kansalaisjärjestö. Päättäjien yhteydet lobbareihin on saatava entistä läpinäkyvämmiksi. Lobbarirekisteristä on tehtävä pakollinen parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa, ja yritysten ja järjestöjen vaikuttamiseen käytettävät varat on julkistettava. Avoimuus on demokraattisemman EU:n puolustamista.

EU-USAn vapaakauppasopimuksessa (TTIP) avoimuus on myös koetuksella. Neuvotteluja käydään salassa, eikä niihin liittyviä asiakirjoja pääsee lukemaan vain rajoitettu joukko henkilöitä suljetuissa huoneissa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että parlamentin on EU:n kansainvälisten sopimusten hyväksyjänä oltava neuvotteluista koko ajan selvillä.

Kansalaisten digitaaliset oikeudet ovat oleellinen osa demokratiaa ja sananvapautta. Sähköpostia ja nettiä on voitava käyttää ilman pelkoa urkinnasta. Kansallisen turvallisuuden nimissä tallennettaviin ja selvittäviin tietoihin on oltava tiukat ja selvät rajat.


Ihmisoikeudet ja ulkopolitiikka

Unionin on huolehdittava ensin sisäisten ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta, jotta se voi uskottavasti kaikissa ulkosuhteissaan toteuttaa samoja periaatteita. Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistäminen on myös yritysten etu. Selkeässä ja ennustettavassa ympäristössä niidenkin on helpompi toimia.

EU:n on puhuttava yhdellä äänellä, mikä edellyttää ulkosuhdehallinnon vahvistamista. Kaikissa päätöksissä on huomioitava vaikutukset ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon ja niiden on tähdättävä köyhyyden sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen. Kehityksen mittarit on uudistettava niin, että ne ottavat huomioon talouskehityksen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset.

EU:n tulee noudattaa ulkopolitiikassaan laajentumisneuvotteluista tuttua ehdollisuutta: yhteistyötä syvennetään, kun neuvottelukumppani edistää ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokratiaa. Sopimuksissa kolmansien maiden kanssa on oltava sitovat lausekkeet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta ja niiden toteutumista on seurattava.

Energiariippuvuutta ei pidä luoda epädemokraattisiin maihin, jotka polkevat ihmisoikeuksia.

Parlamentin itäisen kumppanuuden, Euronestin valtuuskunnan aktiivisena jäsenenä aion keskittyä Ukrainan tilanteeseen ja itäisen kumppanuuden kehittämiseen.

Lue lisää Human rights diarystä, blogistani parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtajuusaikana 2009-2011.


Kehityspolitiikka

Välittäminen ei saa pysähtyä valtioiden rajoihin. Ihmisillä on oikeus vapauteen puutteesta ja kurjuudesta kaikkialla maailmassa. EU:lla on maailman suurimpana kehitysavun antajana velvollisuus tukea tämän oikeuden toteutumista kehitysyhteistyöllä ja muulla politiikalla. Kauppa-, ulko-, maatalous- ja turvallisuuspolitiikan tulee tukea johdonmukaisesti globaalin köyhyyden vähentämistä. Yhdellä kädellä ei kannata ottaa ja toisella antaa.

YK:n vuosituhattavoitteita ei ole saavutettu. Unionin ja sen jäsenmaiden tuleekin lisätä kehitysponnistelujaan ja -rahoitustaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU:n on lakattava vaatimasta kehitysmailta niiden rahoitusmarkkinoiden vapauttamista. Kehitysmaiden kansalaisyhteiskunta tarvitsee aktiivista tukea.

Kestävää kehitystä ei myöskään voida saavuttaa ennen kuin tytöillä ja naisilla on yhtäläiset oikeudet määrätä omasta kehostaan ja saada terveyspalveluja. EU:n on varmistettava, että tyttöjen ja naisten oikeudet huomioidaan kaikilla politiikan aloilla. Tyttöjen ja naisten oikeus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen on saatava osaksi YK:n vuoden 2015 jälkeisiä kehitystavoitteita.

Toimin parlamentin seksuaali- ja lisääntymisterveystyöryhmän EPWG:n puheenjohtajana yhdessä hollantilaisen mepin Sophie in ’t Veldin kanssa.


Ilmasto ja talous

Vastuu ympäristöstä ylittää valtioiden rajat. Erimielisyydet yksityiskohdista eivät saa estää meitä tekemästä ratkaisuja, kun ilmastonmuutos kiihtyy ja lajeja kuolee sukupuuttoon.

Eurooppalainen elämäntapa on asteittain sopeutettava vastaamaan eurooppalaisten suhteellista osuutta luonnonvaroista ja energiasta. Tarvitaan uusi teollinen vallankumous, jossa hyvinvointi tuotetaan huomattavasti vähemmillä luonnonvaroilla ja energialla.

Pankkikriisin ratkaisujen tulee perustua ensisijaisesti pankkitoimialalta kerättäviin ennakollisiin ja tarpeen mukaan jälkikäteisiin maksuihin. Veronmaksajien varojen käytön tulee aina olla vasta viimeinen vaihtoehto. Veronkierto on saatava kuriin, sillä verotuloja häviää EU:sta miljardi euroa vuodessa.

EU:n tulee edistää investointeja, jotka sekä luovat työpaikkoja että tuottavat ympäristöystävällistä teknologiaa, tuotteita ja palveluita. Tällaisia ovat kansalaisia palvelevat rajat ylittävät hankkeet, kuten Rail Baltica -rata Tallinnasta Varsovaan, Euroopan laajuinen sähkön superverkko tai kunnianhimoinen vihreän talouden investointiohjelma.

Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja kestävien liikenneratkaisujen tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta tulee lisätä energiariippuvuuden vähentämiseksi. Maatalouden ympäristötukien tulee vähentää ympäristöhaittoja.

Suurena markkina-alueena EU:n tulee edellyttää tärkeimmiltä kauppakumppaneiltaan tiukempaa sääntelyä niin ympäristö- kuin työoikeuskysymyksissä. EU:lle on luotava kattava energia- ja ilmastolainsäädäntö, jossa on sitovat ilmastotavoitteet ja sanktiot.

EU:n on otettava johtoasema ilmastoneuvotteluissa. Omaa päästövähennystavoittetta on nostettava 30 prosenttiin vuonna 2020 verrattuna vuoteen 1990. Päästöt on saatava alas 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jotta pystytään saavuttamaan hiiletön EU vuoteen 2050 mennessä.

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: