Suomi haluaa leikata nyt myös EU:n kehitysvaroista

Kuluneen viikon aikana on tullut tietoon, että  Suomi on ollut yksi kymmenestä EU:n jäsenmaasta, jotka ovat painostaneet komissiota EU:n kehitysyhteistyövarojen siirtämiseksi kumppanimaiden sotilaalliseen vahvistamiseen. Komissio antoi alkuviikosta siihen liittyvän ehdotuksen Vakauden ja rauhan instrumentin muuttamisesta.

Kun otetaan huomioon, että Suomen hallitus on vuosi sitten tehnyt historiallisen jyrkkiä leikkauksia kehitysyhteistyön rahoitukseen, se olisi nyt ajamassa lisäleikkauksia EU:n kautta.
Kehitysyhteistyövaroihin on kohdistunut paineita monelta suunnalta erityisesti pakolaiskriisin vuoksi. Siirtolaisvirtoihin ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa vain puuttumalla pohjimmaisiin syihin, köyhyyteen, korruptioon ja huonoon hallintoon. Näihin tarvitaan juuri kehitysyhteistyön keinoja.

On myös ilmaistu huoli siitä, että komission esitys olisi ristiriidassa Lissabonin sopimuksen artikla 41, kohdan 2, jonka mukaan EU:n budjettia ei voi käyttää sotilaallisiin tai puolustukseen liittyviin menoihin. Tämän myös EU:n tuomioistuin on vahvistanut päätöksillään.

Kysyinkin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkäseltä, miksi Suomen hallitus haluaisi venyttää EU-oikeutta kyseenalaiseen suuntaan. Kolmansien maiden sotilaallisen toimintakyvyn tukemiseen on olemassa rahoitusmekanismeja, kuten Athene, jota nytkin käytetään Malin ja Somalian sotilasvoimien kouluttamisessa. Jäsenmaat voivat rahoittaa toimia yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan välineillä. Ne on suunniteltu kyseiseen tarkoitukseen. Varojen siirtäminen kehitysyhteistyöstä on lyhytnäköistä ja EU:n sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten vastaista.
Kysyin, aikoo Mykkänen ministerinä korjata Suomen ajamaa linjaa. Jään odottamaan vastausta.

Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkäselle 7.7.2016

 

 

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: