Merisuolaa ilman muovia, kiitos!

Muovi oli reilut sata vuotta sitten täysin uudenlainen keksintö: materiaali oli kestävää ja edullista valmistaa. Valitettavasti juuri kestävyydestä on tullut valtava ongelma, sillä muovi ei maadu, vaan pilkkoutuu luonnossa yhä pienempiin osiin. Arvioiden mukaan kahdesta viiteen prosenttiin käyttämästämme muovista päätyy meriin. Kilometrien pituiset muovilautat aiheuttavat ahdinkoa eläimille ja keräävät itseensä haitta-aineita. Muovi päätyy yhä useammin myös ruokapöytään ja lautaselle.

Euroopan komissio osoittaa nyt ottavansa ongelman tosissaan. Tällä viikolla Euroopan parlamentille esittelemässään muovistrategiassa komissaarit kiinnittävät huomiota kertakäyttöisten muovitavaroiden haitallisuuteen sekä muovin kierrätyksen kehittämiseen. Komission tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU-alueella käytettävä muovi olisi kierrätettävää tai uudelleenkäytettävää. Tällä hetkellä kierrätysaste on EU:ssa alle 30 prosenttia. Kierrättämisen sijaan muovijäte ja samalla ongelma dumpattiin kauan Kiinaan, joka lopulta kielsi tuonnin.

Komission tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, tosin konkreettisia askeleita ja toimeenpanoa joudutaan vielä odottamaan. Toivon komission kiinnittävän huomiota myös mikromuoveihin ja niiden kieltämiseen tuotteissa, jotka päätyvät vesistöihin. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi monet hygienia- ja kosmetiikkatuotteet. Kaikki kertakäyttöiset muovituotteet pitäisi todella kieltää.

Kierrättämisen edistäminen on tärkeää, mutta yhtä välttämätöntä on kohdistaa katseet tuotantoketjun alkupäähän ja muuttaa tuotantoperiaatteita. Muovituotanto on viidessäkymmenessä vuodessa kaksikymmenkertaistunut, ja 90 prosenttia muovista tuotetaan ensikertaa käytettävästä fossiilisesta polttoaineesta. Tahti ei voi jatkua samana, jätemäärien on pienennyttävä.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun EU:ssa puututaan muovin käyttöön – vaikka tämä onkin ensimmäinen kerta, kun ongelman laajuus tiedostetaan laajassa mittakaavassa. EU:n muutaman vuoden takainen pakkausjätedirektiivi johti siihen, että muovipussien käyttöä rajoitettiin EU-alueella. Ranskassa muovipussit kiellettiin kokonaan. Kielto on voimassa myös monessa Afrikan maassa, jotka ovat nähneet mereen päätyneen muovin konkreettiset seuraukset: Ruandassa, Keniassa ja Marokossa muovipusseja ei katukuvassa näy. Myös Suomessa kaupan liiton sopimuksella on saatu hyviä tuloksia.

Viime vuoden lopulla valmiiksi saadussa EU:n kiertotalouspaketissa parlamentin vihreät saivat läpi päätöksen olla luokittelematta niin kutsuttua okso-muovia biohajoavaksi. Okso-muovia on mainostettu Euroopassa hajoavaksi, mutta todellisuudessa sen on huomattu vain pilkkoutuvan pienenpieniin rakenteisiin.

Muovin korvaavia materiaaleja on jo useita, kuten elintarvikekäyttöön soveltuva mehiläisvaha sekä puukuitupohjaiset ratkaisut, mutta uusia innovaatioita kaivataan. Tässä Suomella on valtavat mahdollisuudet ja varmat markkinat.

Pieniä valintoja muovin vähentämiseksi voi tehdä jokainen. Itse pyrin täällä Euroopan parlamentissa varapuheenjohtajana ja ympäristöjärjestelmävastaavana siihen, että lukuisista kokouksista kertyvä muovipullomeri korvataan hyvin sijoitetuilla vesiautomaateilla.

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: