Kestävä kehitys koskee kaikkea

Euroopan komissio julkaisi eilen kaksi maailman tulevaisuuden kannalta merkittävää tiedonantoa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta ja EU:n kehityspolitiikan uudesta perustasta. Yhteisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kasvun edessä on asetettava selkeitä toimintatapoja.

Vuosi sitten YK:n jäsenvaltiot sopivat yhteisistä kestävän kehityksen tavoitteista, joiden avulla maailmasta on tarkoitus tehdä huomattavasti nykyistä parempi paikka vuoteen 2030 mennessä.  Tämän Agenda 2030 -suunnitelman toimeenpanoa käsitellään komission tiedonannossa Seuraavat askeleet kestävälle Euroopan tulevaisuudelle. Täytyy todeta, että odotukset olivat korkeammalla, kuin mihin Junckerin komission lopputulos yltää.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat luonteeltaan universaaleja. Kaikilla YK:n jäsenvaltioilla on velvollisuus työskennellä niiden eteen, paitsi kansainvälisesti, myös kansallisesti. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeää toimintasuunnitelmaa.

Tiedonannossa tähän ei päästä lupauksista huolimatta. Strategian sijaan tiedonannossa lähinnä kartoitetaan komission painopisteitä suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Varsinaisen toimintasuunnitelman tekoon on määrä ryhtyä vasta toisessa vaiheessa vuonna 2020. Tämä ei yksinkertaisesti riitä. Meillä ei ole aikaa odotella pidemmän aikavälin suunnitelmia.

EU:n kehityspolitiikkaa linjaavassa tiedonannossa kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu hyvin. Komission ehdotuksessa on useita hyviä linjauksia: köyhyyden poistaminen on kehityspolitiikan perimmäinen tavoite, kehityspolitiikkaa tehdään ihmisoikeusperustaisesti, sukupuolten väliseen tasa-arvoon panostetaan, lähtökohtana on kaikkien ihmisten oikeus hyvinvointiin, avun tuloksellisuuden periaatteista ja kehitysrahoituksen 0,7 prosentin -lupauksesta pidetään kiinni ja kehitysmaita köyhdyttävät laittomat rahavirrat tukitaan.

Heikkouksiakin uudesta kehityspolitiikan linjasta löytyy. Kuten trendiin kuuluu, yksityisen sektorin rooli korostuu. On totta, että yrityksillä on suuri rooli kehityksessä. Yritysten osallistumisen ehdoista on kuitenkin sovittava selkeästi. Vastuullinen, ympäristöä ja ihmisoikeuksia kunnioittava yritystoiminta ei voi olla vain vapaaehtoisuuden varassa, vaan tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä.

Keskeisin huoli liittyy kuitenkin tiedonannossa linjattujen hyvien periaatteiden toteutumiseen. Komissio korostaa, että kehittyvien maiden omia kehityssuunnitelmia on kunnioitettava, ja että kehitysyhteistyön on tähdättävä ensisijaisesti köyhyyden poistamiseen. Samanaikaisesti komissiosta on eteemme pudonnut syksyn aikana useita esityksiä, joissa EU:n kehitysyhteistyövaroja suunnataan milloin minkäkin uuden instrumentin kautta turvallisuussektorille, etenkin maahanmuuton estämiseen.

Tämä ei käy päinsä. Varat on käytettävä heikoimpien tukemiseen. Sama koskee kehitysvaroin tuettavia investointeja kehitysmaihin. Niiden on suuntauduttava ennen kaikkea köyhimpien hyödyksi. Kyse ei saa olla vienninedistämisestä.

Eiliset tiedonannot nostivat mieleen kysymyksen siitä, onko EU ymmärtänyt aidosti kestävän kehityksen tavoitteiden merkityksen? Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttaminen ei rajaudu EU:n kehityspolitiikkaan. Jäsenmaiden tulee vaatia komissiolta kunnollista suunnitelmaa sitoumusten toimeenpanosta. Parlamentissa tulemme näin varmasti tekemään.

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: