ISDS korvataan investointituomioistuimella

Viime heinäkuussa Euroopan parlamentti äänesti TTIP-mietinnöstä, joka ohjeistaa komissiota EU:n ja USA:n välisissä neuvotteluissa. Mietinnön ydin oli parlamentin kanta ISDS-riitojenratkaisumenettelyyn. Tuolloin parlamentti näytti ISDS:lle vihreää valoa, mutta samalla ehdotti, että komission tulee esittää investointikiistojen ratkaisemiseen jotakin nykyistä demokraattisempaa ja avoimempaa ratkaisua.

Eilen kauppakomissaari Cecilia Malmström paljasti suunnitelmansa korvata ”perinteinen ISDS” uudenlaisella investointituomioistuinjärjestelmällä, joka koostuisi ensimmäisen asteen välitystuomioistuimesta ja toisen asteen valitusportaasta. TTIP-tuomioistuimen tuomareilta edellytetään vastaavaa pätevyyttä kuin pysyvien kansainvälisten tuomioistuinten tuomareilta, eivätkä tuomarit voi enää jatkossa toimia samanaikaisesti asianajajina toisissa caseissa.


Aika on ajanut ISDS:n ohi

Komissaari Malmström myönsi, että aikaisempaan ISDS:ään suhtaudutaan perustavanlaatuisella epäluulolla ja että Euroopan on otettava vastuu investointisuojamenettelyiden uudistamisesta. Aika onkin ajanut ISDS:n ohi. Vielä viime kesänä erillisen investointisuojan kannattajat vähättelivät kriitikkojen huolia. Muistutettiin, että EU-mailla on kaikkiaan 1 439 investointisopimusta ja suurimmassa osassa niistä on ISDS. Sen vuoksi kaikki huoli oli nytkin turhaa.

Se unohtui, että TTIP:in investointisuojaa ei vastustettu siksi, että se olisi jotakin uutta ja tuntematonta, vaan siksi, että ISDS on 50 vuodessa osoittautunut salakähmäiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi tavaksi ratkaista valtioiden ja yritysten välisiä riitoja.

Suuryrityksille ja Suomen hallitukselle aikaisempi epädemokraattisempikin ISDS olisi varmasti kelvannut sellaisenaan. Komission halu uudistaa kelvotonta investointisuojamenettelyä on ennen kaikkea ISDS:ään kriittisesti suhtautuneiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen voitto.

Selkeistä parannuksista huolimatta iso osa ISDS:n ongelmista on edelleen läsnä. Ehdotettu uusi järjestelmä on tuomioistuimen kaltainen, mutta pohjimmiltaan edelleen erillinen, ulkomaisia sijoittajia palveleva järjestelmä, johon ei paikallisilla yrityksillä saati kansalaisilla ole pääsyä.


Osaksi kaikkia EU:n sopimuksia?

Hieman yllättäen komissio ilmoitti myös aloittavansa valmistelut monenkeskisen investointituomioistuimen perustamiseksi ja että valmistuttuaan tämä tuomioistuin korvaisi kaikki nykyiset EU:n ja jäsenmaiden sopimuksiin sisältyvät riidanratkaisulausekkeet. Tämä kuulostaa hyvältä – kenties paremmalta kuin mitä se todellisuudessa onkaan.

Malmström nimittäin alleviivasi, että TTIP-sopimuksen edeltäjää, Kanadan ja EU:n välille neuvoteltua CETA-vapaakauppasopimusta ei tulla enää avaamaan, eivätkä TTIP:iä varten suunnitellut uudistukset siis vaikuttaisi siihen. Näillä näkymin CETA tulee ensi vuonna Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi, eikä parlamentti katso hyvällä, jos komissio yrittää pakkosyöttää sille kelvotonta ISDS-menettelyä.

Uudistusten toteutuminen edes TTIP:in yhteydessä ei myöskään ole varmaa. Seuraavaksi komissio keskustelee neuvoston ja parlamentin kanssa muodostaakseen EU:n kannan TTIP-neuvotteluissa. Jää nähtäväksi, onko Yhdysvallat valmis esitettyihin uudistuksiin. Sopimukseen päätyvät lopulliset muotoilut voivat olla paljon huonompia kuin Malmströmin eilen esittelemät ideat.

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: