Euroopan parlamentin jäsen, ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala tunnetaan monipuolisena vihreänä vaikuttajana. Erityisesti ihmisoikeudet, avoimuus, globaali oikeudenmukaisuus ja ympäristövastuullinen lainsäädäntö ovat Heidin ominta toiminta-aluetta.
Heidi Hautala palasi kesällä 2009 Euroopan parlamenttiin, jossa Heidi muistetaan edelleen hyvin edellisiltä kausiltaan 1995-2003. Tuolloin Heidi edisti näkyvästi ja tehokkaasti avoimuutta ja ympäristönsuojelullista lainsäädäntöä, osan ajasta puolueensa ja valiokuntansa johdossa. Tällä kaudella parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtajana Heidillä on suomalaisessa poliittisessa historiassa ainutlaatuinen mahdollisuus puuttua koko maailman ihmisoikeustilanteeseen.
Suomessa Heidi Hautala on työskennellyt kansanedustajana vuosina 1991-1995 ja 2003-2009, joista lakivaliokunnan puheenjohtajana 2007-2009. Lisäksi hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna 1985-1994. Tätä ennen Heidi on ollut muun muassa perustamassa legendaarista Kasvis-ravintolaa, valmistunut maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi sekä toimittanut muutamaa vaihtoehtoista kulttuurilehteä.
Kannuksensa Heidi Hautala on ansainnut etenkin erilaisissa poliittisissa luottamustehtävissä. Vuonna 1988 hänestä tuli Vihreän liiton nuori puheenjohtaja. Vuonna 1998 taas Euroopan parlamentin Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta äänesti hänet puheenjohtajan tehtävään. Nyt Heidi on Suomessa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) puheenjohtaja.
Kokemus parlamenttityöstä ja vihreiden kansainvälisen tason toiminnasta vaikuttivat siihen, että Heidi Hautala valittiin tarttumaan myös Euroopan parlamentin Vihreät/EVA-ryhmän puheenjohtajan nuijaan (1999-2001). Monipuolisena toimijana Heidi on nauttinut laajojen piirien suosiota myös Suomessa: kun Euroopan parlamentin jäsenet valittiin vuonna 1999, pienen puolueen ehdokas sai peräti yhdeksän prosenttia kaikista äänistä.
Heidi Hautala on ollut ehdokkaana vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleissa:
http://komposti.vihrealiitto.fi/heidi2006/ & komposti.vihrealiitto.fi/heidi2000
Rajat ylittävää yhteistyötä
Euroopan parlamentissa vietettyjen edellisten vuosien aikana Heidille syntyi ymmärrys siitä, että vaikutusmahdollisuudet EU:ssa riippuvat usein paljon enemmän omasta asiantuntemuksesta ja aktiivisuudesta kuin vaikkapa siitä, miten suuressa poliittisessa puolueessa on mukana. Onnistuminen edellyttää myös halua toimia yhdessä kansalaisjärjestöjen, ympäristötietoisten yritysten ja muiden poliitikkojen kanssa.
Vuonna 1998 Heidi sai kirjoitettavakseen tärkeän mietinnön autojen polttoaineiden laatuvaatimuksista. Edessä oli näytön paikka. Otetaanko ilmansaasteet vakavasti? Parlamentti hyväksyi hänen esityksensä suurella enemmistöllä, mutta EU-maiden hallitusten edustajien kanssa oli käytävä tiukkoja neuvotteluja öljyteollisuuden vastustaessa tiukasti parlamentin ehdotuksia. Tuloksena oli historiallinen direktiivi, jonka ansiosta Euroopassa on merkittävästi vähennetty liikenteen ilmansaasteita koko unionin alueella.
Poliittista salailua ja ökyilyä vastaan
Yksi Heidin Hautalan EU-parlamenttikausien 1995-2003 eniten julkisuutta saaneista teemoista oli parlamentaarikkojen nauttimien rahakorvausten tiukempi valvonta. Tämä toiminta suututti aluksi monia, myös suomalaisia europarlamentaarikkoja, mutta vähitellen kaikki uskoivat, että parlamentin tuli siivota oma pesänsä. Nyt kun Heidi on uudestaan ehdolla EU-parlamenttiin, hän voi todeta missionsa vihdoin toteutuneen.
Avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu ovat saaneet Heidi Hautalan ajamaan asiaansa myös oikeusteitse. Kun EU-ministerit salasivat häneltä asiakirjan, joka käsitteli unionimaiden aseviennin ehtoja, Heidi nosti kanteen EY-tuomioistuimessa. Voitto tuli: tuomioistuimen vuonna 2001 antamassa päätöksessä todetaan, että ministereiden olisi pitänyt harkita ainakin asiakirjan osittaista luovuttamista. Nykyisin “tapaus Hautalasta” on tullut avoimuuslainsäädännön tärkeä ennakkotapaus, johon viitataan myös alan uudessa kirjallisuudessa.
Kokemukset poliittisesta toiminnasta ovat vakuuttaneet Heidi Hautalan avoimuuden ja suorien vaikutusmahdollisuuksien tärkeydestä. Heidi on kunnostautunut päättävän kansanäänestyksen sekä kansalaisten aloiteoikeuksien edistämisessä niin kotimaassa kuin eurooppalaisellakin tasolla. Viime vuosina suoran demokratian saralla on myös alkanut tapahtua. Tässä merkittävänä tekijänä on ollut vuonna 2001 perustettu kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten tutkimus- ja edistämisinstituutti IRIE (Initiative and Referendum Institute Europe). Heidi oli mukana perustamassa IRIE:tä ja toimii tällä hetkellä myös instituutin hallituksen jäsenenä. Vuodesta 2007 Heidi on ollut Brysselistä toimivan EU Russia Centren perustajajäsen ja kunniavarapuheenjohtaja. Vuonna 2008 Heidi kutsuttiin Euroopan vihreää puoluetta lähellä olevan säätiön, Green European Foundationin puheenjohtajaksi.
Nykyään Heidi siis johtaa Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokuntaa, jonka tehtävänä on valvoa ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista koko maailmassa.
Puutarhatieteilijä perusti Kasvis-ravintolan
Heidi Hautala on opiskellut puutarhatiedettä Helsingin yliopistossa. Opiskeluaikoina Heidi käänsi maailman nälkäongelmasta kirjoitettuja kirjoja ja vakuuttui syvästä epäoikeudenmukaisuudesta: maailman köyhällä väestöllä ei ole maata viljeltäväksi eikä rahaa ruokaan. Kehityspolitiikkaa Heidi on edistänyt muun muassa KEPAn puheenjohtajana 2002-2007.
Muiden samanmielisten kanssa Heidi perusti yliopistolla opintopiirin, jossa pohdittiin vaihtoehtoja teolliselle viljelylle. Monet opiskeluajan ystävistä ovatkin nykyisin luomuviljelyn tutkijoita ja kehittäjiä. Tämän taustan takia Heidi on kutsuttu vetämään myös Suomen luomumarkkinastrategiaa.
Heidi on myös ollut mukana perustamassa legendaksi muodostunutta Kasvis-ravintolaa, joka toimi Helsingissä yli 25 vuotta. Ravintola ei ollut ensisijaisesti liikeyritys. Se perustettiin, jotta kilpailuyhteiskunnalle löytyisi vaihtoehto. Tarkoituksena oli yhdistää työpaikkojen luominen vaihtoehtoisen elämäntavan etsintään.
Kahdeksankymmentäluvulla ympäristönsuojelu alkoi kiinnostaa Heidi Hautalaa yhä enemmän. Eurooppalaiset vihreät tuulet alkoivat puhaltaa Suomessakin. Heidi kiinnostui toimittamisesta ja oli mukana perustamassa ensin Uuden Ajan Aura –lehteä ja myöhemmin Suomi-lehteä, jotka olivat aikansa tärkeitä mielipide- ja kulttuurilehtiä.
Politiikka ei ollut tietoinen uravalinta Heidi Hautalalle, mutta hän on aina halunnut edistää asioita, joihin hän uskoo. Tavatessaan kestävämmin perustellun mielipiteen Heidi on valmis myös tarkistamaan omaa kantaansa.
