Hallituksen turvapaikkapolitiikka aiheuttaa ihmisille turhaa kärsimystä

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja europarlamentaarikko Heidi Hautala arvostelevat hallituksen turvapaikkapolitiikkaa tarpeettoman epävarmuuden aiheuttamisesta kotimaistaan paenneiden ihmisten elämään. Humanitaarisen suojelun perusteen poistaminen oleskelulupaperusteista voi johtaa Suomesta jo oleskeluluvan saaneiden ihmisten maasta poistamiseen. Perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen rikkoo perheitä ja vaikeuttaa Suomesta turvan saaneiden kotoutumista.

”Sipilän hallituksella on ollut vaikeuksia sopeutua Euroopan pakolaiskriisiin. Se on rakentanut sisäministeri Petteri Orpon johdolla sulkeutuvaa Suomea kilpaillessaan muiden Euroopan maiden kanssa turvapaikan saamisen vaikeuttamisessa. Samalla hallitus on kuitenkin kohdistanut turvapaikkapolitiikan kiristyksiä ihmisiin, jotka ovat jo saaneet Suomesta oleskeluluvan. Tämä on paitsi perusteetonta myös epäinhimillistä, ja vaarantaa maahan jo kotoutumassa olleiden ihmisten tulevaisuuden”, Niinistö toteaa.

Hallituksen päätös lakkauttaa humanitaarisen suojelun peruste oleskeluluvasta on astunut voimaan. Ensimmäiset kirjeet, joissa kerrotaan maassaolo-oikeuden päättymisestä, on toimitettu jopa vuosia Suomessa asuneille, oleskeluluvan saaneille ihmisille. Tämä koskee Maahanmuuttoviraston mukaan noin 400 ihmistä. Myös perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen tulee vaikeuttamaan turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden ihmisten elämää kohtuuttomasti.

”Vihreät ovat kaikissa päätöksenteon vaiheissa vastustaneet turvapaikkapolitiikan perusteettomia heikennyksiä. Vähintä mitä hallitus voi tässä tilanteessa tehdä, on perua turvapaikkapolitiikan kiristykset niiden ihmisten osalta, jotka ovat jo Suomessa. Näitä kiristyksiä ei voi perustella ”vetovoimatekijöiden” karsimisella. Tämä koskee niin humanitaarisen suojelun perusteen poistoa oleskelulupaperusteena kuin perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä. Samoin on täysin kohtuutonta ulottaa perheenyhdistämisen uusia tulorajoja alaikäisiin oleskeluluvan saaneisiin”, Niinistö sanoo.

Kesäkuu tulee olemaan Suomen ja EU:n turvapaikkapolitiikan kannalta ratkaiseva kuukausi. Turvapaikanhakijoita pyrkii hengenvaarallisen Välimeren reitin kautta Eurooppaan talven jälkeen taas enemmän. EU:n ja Turkin välistä epäonnistunutta pakolaissopimusta tarkastellaan uudelleen.

”EU ei saa ulkoistaa pakolaistilanteen hoitamista ihmisoikeuksia polkevalle Turkille. EU:n ja Turkin välinen sopimus osoittaa, että jäsenvaltioiden johtajat ovat tähän saakka olleet haluttomia löytämään asiaan EU:n yhteisiä ratkaisuja. Nyt päätökset ovat välttämättömiä. Dublin-järjestelmä on uudistettava perin pohjin niin, että vastuu turvapaikanhakijoista jaetaan sitovalla ja pysyvällä tavalla jäsenmaiden kesken. Tämä olisi myös EU:n ulkorajalla sijaitsevan Suomen etu”, Hautala muistuttaa.

Taustamuistio 3.6.2016

Humanitaarisen suojelun poistaminen

Hallitus poisti laista 16.5 humanitaarisen suojelun, jonka perusteella aikaisemmin turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa jos ihminen ei voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin tai huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Muutos merkitsee, että kansainvälisen suojelun perustella myönnettäviä oleskelulupia ovat jatkossa turvapaikka ja toissijainen suojelu.

Hallitus perusteli suojeluperusteen poistamista ns. vetovoimatekijöiden karsimisella. Laki kuitenkin ulotettiin jo täällä oleviin ihmisiin. Käytännössä siis jatkolupia ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa voidaan kuitenkin myöntää myös jollakin muulla perusteella.

Nämä noin neljäsataa ihmistä ovat saaneet 16.5.2016 päivätyn Maahanmuuttoviraston kirjeen, jossa ilmoitetaan, että heidän maassaolo-oikeutensa päättyy, koska ulkomaalaislaissa ei enää ole mahdollisuutta myöntää oleskelulupaa humanitaarisen suojelun perusteella.

Tällaisen kirjeen sai eräs afganistanilainen mies, joka on saanut humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan 2012. Hänen perheensä oli kadoksissa vuoden. He olivat yhdessä lähteneet Turkista Kreikkaan. Mies pääsi Kreikkaan ja perhe, vaimo ja kolme lasta katosivat merimatkalla. Vuosi myöhemmin kesällä 2013 heidät löydettiin Iranista Punaisen ristin/Punaisen puolikuun avustuksella Iranista Mashadin kaupungista. Perheen yhdistämisprosessi kesti vuoden ja kesällä 2014 perhe pääsi Suomeen. Nyt he ovat lähes kaksi vuotta yrittäneet vähitellen toipua erittäin traumaattisista kokemuksista Afganistanissa ja lisäksi pakomatkan tuskien taipalees! ta. Nyt he idän erittäin hauras tasapainonsa on taas järkkynyt. Näin kertoo toinen perhettä hoitaneista psykologeista. Hänen mukaansa kotoutuminen ja toipuminen on ollut hyvässä tilanteessa, kunnes postilaatikkoon Maahanmuuttoviraston kirje. Perhettä hoitaneet psykologit ovat rakentaneet luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja viranomaisiin, joihin voi luottaa toisin kuin heidän kotimaassaan. Luottamus murentuu nyt ja kotoutuminen estyy ja uudet prosessit taas käynnistyvät ja epävarmuus ja turvattomuus palaavat elämään.
Lähde: www.kotimaa23.fi

Perheenyhdistäminen

Eduskunnassa päätetään tulevina viikkoina paljon puhuttaneen perheenyhdistämisen tiukennusten kohtalosta.

Lakiesityksellä asetetaan tulorajat kansainvälistä suojelua saaville, jopa lapsille. Lakiesityksen mukaan aikuisen, joka haluaisi luokseen puolison ja kaksi lasta, tulisi tienata kuussa 2600 euroa nettona. Toissijaista suojelua saaville tulorajaedellytys olisi ehdoton. Pakolaisille, silloin kun perheenyhdistämishakemusta ei ole on jätetty 3kk kuluessa perheenkokoajalle myönnettävästä turvapakasta.

Perheenyhdistäminen on jo nykysääntely perusteella todella vaikeaa, sillä konfliktialueilta ei päästä Suomen karsittuihin lähetystöihin hakemaan lupaa ja lähetystöissä on pitkät jonot.

Ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöt sekä lasten oikeuksia ajavat tahot ovat laajalla rintamalla vastustaneet tiukennuksia. Hallituksen huomatessa kuinka kohtuuton esitys on, suomalaiset pudotettiin sen piiristä.

Tätäkin lakiesitystä perustellaan ns. vetovoimatekijöiden karsimisella. Myös sitä kuitenkin sovellettaisiin jo täällä oleviin ihmisiin.

Lakiesityksen mukaan toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien ulkomaalaisten perhesidehakemuksiin sovelletaan hakemuksen ratkaisuhetkellä voimassa olevaa lakia. Turvapaikan osalta taas uutta lakia sovelletaan vain niihin perhesidehakemuksiin, joiden perusteena oleva perheenkokoajan turvapaikkapäätös on tehty uuden lain voimaantulon jälkeen.
Lähde: https://www.edilex.fi/he/20160043

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: