Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi 6.12.2001 neuvoston valituskanteen Heidi Hautalan asiakirjapyyntöä koskevassa oikeudenkäynnissä. Tuomion mukaan neuvosto ei saa systemaattisesti rajoittaa mihinkään toimialueeseen liittyviä asiakirjojen avoimuutta, vaan sen on aina pyrittävä mahdollisimman laajaan julkisuuteen. [:] Hautala pyysi ministerineuvostolta lupaa tutustua asevientikriteereiden soveltamista koskevaan raporttiin vuonna 1997. Neuvosto ei suostunut pyyntöön vedoten asiakirjan julkaisun voivan vahingoittaa unionin suhteita kolmansiin maihin ja Hautala vei asian yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Heinäkuussa 1999 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuin päätti tapauksen Hautalan hyväksi. Tuomioistuin määräsi, että neuvoston olisi pitänyt harkita raportin julkistamista edes osittain. Neuvosto valitti päätöksestä yhteisöjen varsinaiseen tuomioistuimeen Espanjan tukemana. Suomi, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia ovat tukeneet kiistassa Hautalaa. “Tuomioistuimen päätös vahvistaa, että asiakirjajulkisuuden perusta on kansanvalta. Demokratiassa kansalaisten on pystyttävä valvomaan viranomaisten ja päätöksentekijöiden toimintaa,” Hautala alleviivaa. Tuomion mukaan suhteellisuusperiaate velvoittaa neuvoston tutkimaan voidaanko asiakirja luovuttaa osittain peittämällä arkaluontoiset kohdat, esimerkiksi kohdat, joiden julkisuus voisi vahingoittaa unionin jäsenmaiden suhteita kolmansiin maihin. “Tämä tarkoittaa, että neuvosto ei voi piiloutua omien viime keväänä salamyhkäisesti hyväksymiensä turvallisuussääntöjensä taakse. Neuvosto pyrki kyseisillä turvallisuussäännöillä siihen että yksikin “arkaluonteinen” tieto johtaisi kokonaisen asiakirjan tai asiakirjaryhmän salassapitoon. Euroopan parlamentti kyseenalaistikin kyseisen neuvoston päätöksen laillisuuden ja on haastanut neuvoston sen perusteella tuomioistuimeen.” Hautala muistuttaa julkisasiamiehen heinäkuisesta ratkaisuehdotuksesta, jonka mukaan ei ole tiedonsaannin perusoikeusluonteen mukaista, että hallinnollinen vaiva perustelisi kieltäytymistä asiakirjan osittaisesta luovuttamisesta. Tuomioistuimen päätös selventää myös toimivaltakysymyksiä. Vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella ei ole toimivaltaa arvioida EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien päätösten sisällön laillisuutta, tuomioistuin on pätevä päättämään yleisön oikeudesta saada tietoa näistäkin päätöksistä. “Näin itsenäisyyspäivänä ilahduttaa tuomioistuimen vahvistus, että neuvostonkin on otettava tosissaan hallitusten- ja valtionpäämiesten aikaisemmat sitoumukset, viitatessaan avoimuutta lupaaviin Maastrichtin sopimukseen liitettyyn julistukseen 17, sekä Kööpenhaminan ja Birminghamin Eurooppa-neuvostojen päätelmiin. Näillähän pyrittiin vakuuttamaan myös suomalaisia siitä, että EU-jäsenyys ei uhkaa kansanvaltaista hallintotapaamme,” Hautala lisää.