EFSAn avoimuustesti

Oikeus tietoon kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Sen avulla kansalaiset voivat osallistua demokraattiseen päätöksentekoon, ilmaista mielipiteitään ja seurata meidän päättäjien toimia.

Perusoikeuksia ei kuitenkaan voida pitää itsestäänselvyyksinä, vaan niitä on jatkuvasti puolustettava. Tietoa on pimitetty niin eurokriisin hoidossa, autojen päästötutkimuksissa kuin EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvotteluissakin.

Terveyteen ja ympäristöön liittyvissä asioissa hyvä esimerkki on glyfosaatti, rikkakasvintorjunta-aine, jonka turvallisuudesta ihmiselle ja luonnolle on kiistelty pitkään.

Glyfosaatti on maailman suosituimpia rikkakasvien torjunta-aineita, koska se on tehokas ja halpa. Laajalti käytettynä se tuhoaa rikkaruohon lisäksi hyödyllistä kasvustoa ja sille altistuvat niin kaupunkilaiset kuin maanviljelijätkin.

WHO:n syöväntutkimuslaitos luokitteli sen mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi, kun taas EU:n elintarviketurvallisuusvirasto EFSA tuli toisiin tuloksiin. Sen mukaan glyfosaatin haitoista ei ole näyttöä. EFSAn arvio perustui kemianteollisuuden eli glyfosaattivalmistajien teettämiin tutkimuksiin. Niitä on kritisoitu useista heikkouksista.

Pyysimme kollegojeni kanssa EFSAlta saada tutkimukset, jotta muu tiedeyhteisö voisi ottaa niihin kantaa. EFSA kieltäytyi viitaten liikesalaisuuksiin. Emme tyytyneet tähän, vaan tarkensimme pyyntöä ja lähetimme sen uudelleen.

Tällä välin kemianyritykset keksivät ratkaisun. Ne perustivat Bayerin Brysselin-toimistoon lukuhuoneen, jonne sai mennä katsomaan tieteellistä raakadataa, kunhan jätti muistiinpanovälineet, puhelimet ja muut laitteet ulkopuolelle. Sillä jäljiteltiin TTIP-neuvottelujen asiakirjojen ”julkistamiseen” käytettyä lukuhuonetta.

Lukuhuone – virallinen tai ei – luo vääristyneen kuvan avoimuudesta. Se, että tuhansia sivuja tutkimustuloksia annetaan hetkeksi poliitikkojen nähtäväksi, ei tee niistä tieteellisesti uskottavia eikä auta tekemään valistuneita päätöksiä.

EFSA on uudessa strategiassaan nostanut avoimuuden keskeiseksi arvoksi. Se lupasi lopulta julkistaa yritysten toimittaman raakadatan, jota oli käytetty arvion pohjana. Lupauksen mukana tuli myös pitkä lista asioita, joita se ei julkistaisi. Siksi on aikaista sanoa, toteutuuko avoimuus oikeasti siten, että ulkopuoliset tutkijat pystyvät niiden perusteella arvioimaan tutkimusten tuloksia.

Vaatimukset päätöksenteon avoimuudesta kasvavat koko ajan. Avoimuus on omiaan auttamaan ihmisiä ymmärtämään, miten EU toimii. Avoimuus lisää uskottavuutta. Nyt EFSAlla on oiva tilaisuus olla uskottava. Toivottavasti se ei heitä sitä hukkaan.

Julkaistu Voimassa 9/2016

FacebookTwitterGoogle+
%d bloggers like this: