Heidi Hautala vastasi Satu Hassin kanssa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n ja Pakolaisneuvonta ry:n kyselyyn siirtolaisuudesta Euroopassa. Kysely oli tarkoitettu Suomen edustajille Euroopan parlamentissa. Tässä ovat vastaukset:
1) Miten poliittista johdonmukaisuutta voitaisiin edistää siirtolaisuuspolitiikassa, kehityspolitiikassa ja ulkosuhdepolitiikassa?Korkean edustajan ympärille perustettava uusi ulkosuhdehallinto on mahdollisuus luoda ulkopolitiikkaan johdonmukaisuutta. Muun muassa oman ryhmäni vihreiden aktiivisuuden johdosta Euroopan parlamentti sai ulkosuhdehallintoon osaston, joka huolehtii eri politiikan alojen (esimerkiksi kehityspolitiikan) johdonmukaisuudesta. Tämä osasto tuo yhteen korkean edustajan ja komissaarit.
Siirtolaisuuspolitiikassa tarvitaan hyvien säädösten tuomista käytännön tasolle. Eri jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan käytännöt eroavat tällä hetkellä liikaa. Tarvitaan siis koordinointia ja monitorointia. Esimerkiksi Vallettaan Maltalle perustettava Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tulisi avustaa asiantuntemuksellaan turvapaikanhakijoita vastaanottavia jäsenmaita. Virasto pyrkii parantamaan kansallisten viranomaisten koordinaatiota ja tukee hallinnollisesti niitä jäsenmaita, joihin kohdistuu erityistä painetta.
2) Mitkä ovat tulevaisuuden suurimmat haasteet EU:n siirtolaisuuspolitiikan saralla ja miksi?
Tällä hetkellä suuri haaste vaikuttaa olevan kasvava kriittisyys siirtolaisia kohtaan. Jotta siirtolaiset pystyvät kotoutumaan Eurooppaan, tarvitsemme aktiivisempaa kotouttamispolitiikkaa ja kunnon resursseja tähän. Ongelmista ei tule vaieta, mutta maahanmuuttovirtojen hallinnoinnin sijaan tulisi keskittyä siirtolaisten ja muun väestön vuorovaikutuksen positiivisiin puoliin. Politiikkaamme keskiössä tulee olla ihmisen oikeus liikkua ja käytännön elämän helpottaminen.
Toinen haaste on laillisen maahanmuuton kehittäminen. Jotta vältetään tilanne, jossa ihmisten täytyy salaa pyrkiä Eurooppaan henkensä kustannuksella, on EU:ssa kehitettävä helpommiksi tapoja, joilla ihmiset voivat hakeutua tänne laillisin keinoin. “Laittoman” maahanmuuton kriminalisointi ei ole inhimillinen tai tehokas keino ongelman ratkaisemiseen. Kaikkien siirtolaisten kohdalla tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Kolmas haaste on pakolaisten kohtelu. Lähtöoletus, jonka mukaan kaikki EU-maat noudattaisivat ihmisoikeuksia ja olisivat kaikille kansalaisilleen turvallisia, ei ehkä aina ole aivan onnistunut. Nyt on esimerkiksi mahdotonta noudattaa Dublinin sopimusta ja palauttaa turvapaikanhakijat alkuperäiseen tulomaahansa, koska kaikissa maissa heidän inhimilliseen kohteluunsa ei voi luottaa. Tähän pitää saada muutos.
Myös säilöönotossa ja turvapaikkakeskuksissa on havaittu vakavia ongelmia. Europarlamentaarikot vierailivat Martine Rouren johdolla vuosina 2005-2008 kaikkiaan 11 jäsenmaassa. He havaitsivat tarkastuskäynneillään, että olot turvapaikkakeskuksissa “eivät ole hyväksyttäviä”. Puutteita havaittiin niin hygieniassa, terveydenhuollossa kuin oikeusavussakin. Myös tässä tulisi kohtelua yhdenmukaistaa. Ylipäänsä ihmisten eristäminen erillisiin keskuksiin ei edistä kotoutumista tai luottamusta uuteen kotimaahan.
3) Miten EU:n tulisi vastata työvoiman tarpeen lisääntymiseen väestön ikääntyessä?
Ikääntyvä EU tarvitsee lisää ihmisiä EU:n ulkopuolelta ylläpitämään yhteiskuntiaan. On kuitenkin muistettava, että vaikka tarvitsemme työvoimaa, emme voi kohdella maahanmuuttajia pelkkänä työvoimana. Siirtolaisten rooli yhteiskunnan kehittämisessä tulisi tunnistaa. He tuovat paitsi taloudellista hyötyä, myös kulttuurista pääomaa.
4) Pitäisikö EU:n pyrkiä valikoimaan työvoimaa ja millä perustein?
Kuten sanottu, siirtolaisia tulisi kohdella kokonaisina yksilöinä, eikä vain pelkkänä työvoimana. Valikointi ei saa ainakaan tarkoittaa sitä, että suositaan vain tiettyjä ryhmiä. Jos valikointi tarkoittaa vain kaikkien koulutetuimpien houkuttelemista Eurooppaan, on tämä aivovienti vakava ongelma lähtömaille.
5) Mitä aloitteita ryhmänne on tehnyt siirtolaisuuspolitiikan saralla?
Vihreät ovat olleet hyvin aktiivisia yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luomisessa, koska siirtolaisuus on kysymys, johon yksikään Euroopan maa ei pysty vastaamaan yksin. Turvapaikkadirektiivien uudistaminen on tällä hetkellä vielä kesken ja vihreät painottavat tässä maiden välistä solidaarisuutta, päätösten laadun parantamista, menettelyjen keventämistä, ihmisoikeuksien ja oikeussuojan toteutumista ja käytäntöjen yhdenmukaistamista.
Ihannetilanne olisi se, ettei ihmisten tarvitsisi paeta huonoja elinoloja. Tämä on tietysti asia, johon EU:n tulee vaikuttaa erityisesti kehitys- ja kauppapolitiikallaan. Kuitenkin nykytilanteessa emme voi suojautua Euroopan linnakkeeseen. Tarvitsemme kokonaisvaltaista lähestymistä siirtolaisuuspolitiikkaan. Esimerkiksi, jotta vältetään aivovuotoa, olisi hienoa, jos EU:ssa olevat siirtolaisyhteisöt otettaisiin mukaan lähtömaan kehittämiseen. Nämä ovat asioita, joita vihreät ovat pitäneet paljon esillä. Myös aiemmin mainittu ulkopolitiikan ja kaiken muun politiikan johdonmukaisuus sekä positiivisempi asenne siirtolaisuuteen kuuluvat näihin esille nostettuihin asioihin.
Vihreiden ryhmä tulee syksyllä 2010 vahvistamaan yhteisiä näkemyksiään siirtolaisuudesta työryhmätyöskentelyllä, joka huipentuu yhteiseen keskusteluun ja kantojen muodostamiseen loppusyksystä. Tämän prosessin yhteydessä järjestetään muun muassa kuuleminen EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin uudistamisesta.
Viime vuosina merkittäviä vihreitä saavutuksia ovat olleet muun muassa:
• Palautusdirektiiviin (jossa muuten useita huonoja kohtia) saatiin turvattua lasten oikeudet ja se, että ennen kuin ilman huoltajaa matkustava alaikäinen poistetaan jäsenvaltion alueelta, viranomaisten on oltava varmoja siitä, että tämä palautetaan jollekin perheenjäsenelleen, nimetylle holhoojalle tai että häntä varten on järjestetty asianmukainen vastaanotto.
• Kun säädettiin säännöt rankaisemaan pimeän työvoiman palkkaajia, saatiin läpi parempi pohja tarkastuksille ja vastuu koko hankintaketjulle
Lisää vihreitä saavutuksia voi katsoa täältä: http://www.greens-efa.org/cms/default/dokbin/276/276505.chapter_11_immigration_successes_en@en.pdf
5 kommenttia
Jaahas, eli ongelmana on se, että yhä useampi alkaa nähdä humanitaarisen maahanmuuton haitat, joita on enemmän kuin hyötyä.
Hyvä Heidi
Lopeta se maailman parantaminen minun lompakollani. Maksakaa itse Liisan ja Astridin kanssa “maahanmuuttaja”, laittomasti maahan tulleiden onnenonkijoiden kulut. Älkää tehkö sitä minun verorahoillani.
Jos yksikin teistä olisi tehnyt edes päivänkään oikeita töitä säälittävien suojatyöpaikkojenne sijaan, olisi elämän katsomuksenne ja kokemuksenne kentien terveemmällä pohjalla.
Varkaita te olette.
Ja mitä niihin raiskauksiin tulee, niin olen samaa mieltä suomen kansan kanssa, että toivottavasti jostakin teistä tulee ennemmin “kulttuurin rikastamisen” uhri, kuin vaimostani, tyttärestäni tai yhdestäkään tuttavastani, koska jälkimmäisen tapahtuessa tulen henkilökohtaisesti teitä tapaamaan, eikä hauskuus tule ainakaan olemaan teidän puolellanne.
Niko Nurmi
Kapanalhontie 23
20400 Turku
“Ikääntyvä EU tarvitsee lisää ihmisiä EU:n ulkopuolelta ylläpitämään yhteiskuntiaan. On kuitenkin muistettava, että vaikka tarvitsemme työvoimaa, emme voi kohdella maahanmuuttajia pelkkänä työvoimana.”
Työvoimavajaus ei ole sitä, että työntekijöitä on absoluuttisesti liian vähän, vaan sitä että työntekijöitä on suhteessa liian vähän niihin nähden jotka tuolla työllä pitäisi elättää.
Maahanmuutto tuo nettohyötyä ja helpottaa työvoimapulaa vain jos tulijoiden huoltosuhde asettuu kantaväestöä paremaksi. Siis vain jos heistä suhteessa suurempi osa työllistyy kuin kantaväestöstä ja vähintään yhtä korkean tuottavuuden työpaikoille.
Jos taas näin ei ole, maahanmuutto pahentaa työvoimapulaa ja heikentää maan huoltosuhdetta. Siis tuo enemmän ruokittavia kuin ruokkijoita. Tällöin maahanmuuttoa ei voi perustella työvoiman tarpeella koska maahanmuutto lisää enemmän työvoimavajetta kuin työvoimaa.
Maahanmuuttajilla on valmiiksi liuta ylimääräisiä haasteita: Kielitaidon puuttuminen, täkäläisen yhteiskunnan toimintatapojen puutteellinen tunteminen, koulutus, joka ei ehkä sovellu suoraan meikäläisiin rakenteisiin, kulttuuriset ristiriidat ym. Näistä johtuen he ovat suomalaista työvoimaa heikomassa asemassa työllistymisen suhteen. Jos maahanmuuttajia ei valikoida, on absoluuttinen fatka, että heidän huoltosuhteensa tulee aina olemaan muuta väestöä heikompi ja heidän taloudellinen nettovaikutuksensa negatiivinen.
Tämä voi tietysti olla ihan hyväksyttävää ja maahanmuuttoa voidaan perustella muilla syillä. MUTTA tällöin maahanmuuttoa ei voida perustella työvoiman tarpeella. Tällöin maahanmuuton persuteleminen työvoiman tarpeella on puhdasta epärehellisyyttä, jossa yritetään vain johtaa kuulijaa harhaan, koska uskotaan ettei kuulija olisi samaa mieltä jos maahanmuuttoa perusteltaisiin rehellisesti niillä syillä joihin oikeasti itse uskotaan.
Huhhuh, kyllä on taas ihanaa vihreätä propagandaa.
Vihreiden lähtölaskenta ulos suomalaisesta ja Euroopan politiikasta on alkanut ja vauhti sen kuin kiihtyy. Vanhat stalinistit on saatava ulos tuhoamasta kotimaitamme ja sen tuhoamisen eteen tulemme panostamaan kaiken tarvittavan.
Hässi ja Hautausmaa, suomalaisia ja suomalaisuutta tuhoava uranne on loppu.