Humanitaarinen maahanmuutto ei hyödytä Suomea millään tavalla ja on perusteiltaan täysin hyväntekeväisyyttä. Humanitaarinen maahanmuutto on haitta ja tuo kustannuksia, kasvattaa sosiaalimenoja eikä lisää tuotantoa. Jos tuotanto lisääntyykin, näkyy tämä tuotannon lisäys vain julkisella sektorilla, mikä puolestaan edellyttää rahoitusta tuotannon pyörittämiseen eli käytännössä verovaroja, mikä tällä hetkellä on sattumoisin pääasiassa ulkomaista lainarahaa (joka muuten pitää maksaa takaisin). Kai hyväntekeväisyyteenkin pitäisi olla ihan omaa rahaa?

Suomi käyttää tällä hetkellä humanitaarisen hädän lievittämiseen lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Eikö tämä ole vihreiden mielestä tarpeeksi? Pitäisikö kaikki valtion ansio- ja pääomaverot käyttää humanitaariseen työhön, kaikki ne vajaat 8 mrd euroa? Olisiko sitten tarpeeksi?

Kun vihreiden aktiiveista ja kannattajista suurin osa pyörii erilaisissa tärkeissä tehtävissä pääasiassa julkisella sektorilla, kannattaisiko heidän välillä luoda katsaus julkisen sektorin rahoituspoblematiikkaan ihan vaikka oman ruokalautasen täyttämistarvetta silmällä pitäen? Tämän jälkeen ote humanitaariseen maahanmuuttoon voisi olla hieman erilainen. Raha nimittäin voi ihan oikeasti loppua myös Suomesta. Nykyisessä talouskriisissä ei viimeistä korttia ole vielä lyöty pöytään, vaan monta mustaa pekkaa on yhä jaossa.

Suomalainen, talouden kurjuuden jakamiseen perustuva maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu voi toden totta vaikuttaa kummalliselta, kun sitä kuuntelee Brysselin parlamentin ummehtuneilta kokolattiamattokäytäviltä tyytyväisenä siitä, että oma toimeentulo on ruhtinaallisesti turvattu loppuiäksi.

“Olemme allekirjoittaneet YK:n pakolaissopimuksen, joten meillä on velvollisuus auttaa niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan. Perustuslain mukaan perusihmisoikeudet kuuluvat Suomessa myös ulkomaalaisille. Kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Meitä sitovat myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja EU:n turvapaikkadirektiivit.”

Mikään näistä sopimuksista ei velvoita kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Suomi päättää kiintiön suuruuden joka vuosi erikseen. Nyt olisi aika keskeyttää vastaanottaminen, koska vain puolelle tänä vuonna Suomeen saapuvista pakolaisista on tarjota kuntasijoituspaikka.

“…eikö hänen kritiikkiinsä sisälle ole leivottu, että jo saapuneet kiintiöpakolaiset eivät ole olleet avun tarpeessa?”

Sellasesta ei näkynyt mitään viitteitä. Minusta on epäonnistunutta keskustelutyyliä, että yrität kääntää asian väittelyksi kiintiöpakolaisten avuntarpeesta, vaikka sitä ei kukaan ole kiistänyt. Erittäin epäonnistunutta.

“Jotta voisimme estää laittomaan maahanmuuttoon liittyvät surulliset ihmiskohtalot, olisi nimenomaan panostettava lailliseen maahanmuuttoon. Tämä ei missään nimessä tarkoita kiintiöpakolaisten vähentämistä, vaan maahanmuuton helpottamista ja todellista rahallista panostamista kotouttamiseen.”

Jokin aika sitten ehdotit samassa hengessä työvoimanhankintapisteiden perustamista Afrikkaan. Tässä ei ole järkeä. Laittoman maahanmuuton kautta tuleville kouluttamattomille ihmisille ei ole länsimaissa työpaikkoja. Niitä ei ole enää edes koulutetuille, kun EU-maat kouluttavat satoja tuhansia ihmisiä työttömiksi.

Rahallinen panostaminen kotouttamiseen ei ole johtanut missään tyydyttäviin tuloksiin, vaan paradoksaalisesti integroituminen on ollut parasta siellä, missä ei ole valtion aktiivista kotouttamispolitiikkaa (esim. Yhdysvallat). Ruotsi on tästä hyvä huono esimerkki. Tuskin missään on satsattu niin paljon rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen, mutta saldo on ollut joka suhteessa negatiivinen.