Kokoomuksen nuorten liiton nuorten puheenjohtaja Wille Rydman esitti tiistaina Helsingin Sanomissa, että Suomen maahanmuuttopolitiikassa monikulttuurisuuden korostaminen on väärin ja että kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta tulisi luopua.Rydman sanoo, että sääntöjen ja lakien tulee olla samoja kaikille. Ei monikulttuurisuus tarkoita sitä, että lakia tai ihmisoikeuksia ei tarvitse seurata. Monikulttuurisuus merkitsee erilaisten elämäntapojen kunnioittamista.
Kiintiöpakolaisilla on jo YK:n (pakolaisjärjestö UNHCR:n) myöntämä pakolaisasema, mikä tarkoittaa sitä, että he todella tarvitsevat apua. Rydmanin mukaan lähtökohtana pitää olla avun tarve, mistä olen samaa mieltä. En kuitenkaan ymmärrä, miten kiintiöt sotisivat tätä vastaan. Miksi halutaan hyökätä juuri niitä ihmisiä vastaan, jotka ovat erittäin haavoittuvassa asemassa?
Kaiken lisäksi vain pieni osa Suomen maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Vuonna 2009 oleskeluluvan sai työn, opintojen, avioitumisen tai muiden perhesiteiden perusteella 15 217 henkilöä. Suomen pakolaiskiintiö on 750 pakolaista vuodessa, mutta täyttä kiintiötä ei ole vastaanotettu vuosiin.
Koko keskustelu näyttäytyy erikoisena Brysselistä katsottuna. Suomalaisten on tietysti pidettävä kiinni kansainvälisistä sitoumuksista. Olemme allekirjoittaneet YK:n pakolaissopimuksen, joten meillä on velvollisuus auttaa niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan. Perustuslain mukaan perusihmisoikeudet kuuluvat Suomessa myös ulkomaalaisille. Kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Meitä sitovat myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja EU:n turvapaikkadirektiivit.
Suomi myös kuuluu maailman rikkaimpien maiden joukkoon, eikä meiltä juuri tarvitse lähteä pakoon. Mutta on meiltäkin aiemmin lähdetty pakolaisiksi. Miten tähän suhtautuvat “kiintiökritiikot”?
Rydman myös toteaa, ettei hän halua syyttää maahanmuuttajia, vaan systeemiä, mutta eikö hänen kritiikkiinsä sisälle ole leivottu, että jo saapuneet kiintiöpakolaiset eivät ole olleet avun tarpeessa?
Lisää vettä myllyyn on lisännyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen torjumalla Rydmanin ehdotuksen, mutta ehdottamalla kiintiön pienentämistä ja “huolellista harkintaa kiintiöpakolaisten valinnassa”.
Väyrysen puheet Suomen pakolaiskiintiön alhaisuudesta on nähdäkseni epäonnistunutta keskustelutyyliä. Miten tämä istuu kehitysministerin suuhun? Emme voi pestä käsiämme maailman ongelmilta pelkästään auttamalla ihmisiä paikan päällä, vaan hädässä oleville ihmisille pitää tarjota pikaisesti paikka, jossa olla turvassa. Ehkä Väyrysen ja Rydmanin pitäisi tutustua paremmin Suomessa oleviin pakolaisiin ja heidän taustoihinsa?
Jotta voisimme estää laittomaan maahanmuuttoon liittyvät surulliset ihmiskohtalot, olisi nimenomaan panostettava lailliseen maahanmuuttoon. Tämä ei missään nimessä tarkoita kiintiöpakolaisten vähentämistä, vaan maahanmuuton helpottamista ja todellista rahallista panostamista kotouttamiseen.
Suomessa korostetaan paljon työperäistä maahanmuuttoa, mikä on harhaanjohtava ajatus. Vaikka tarvitsemme työvoimaa, emme voi kohdella maahanmuuttajia pelkkänä työvoimana. Tämä virhe on tehty muualla liian monta kertaa.
Väyrynen toivoo, että Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta käytäisiin “ennakkoluuloton keskustelu”. Ennakkoluulottomuutta toivon minäkin.
3 kommenttia
Pakolaisten vastaanottokyky on Suomessa jo ylitetty, kun 500 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa jonottaa vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa. Kuntapaikkoja on tälle vuodelle tiedossa maksimissaan 2 000, mutta pakolaisstatuksen saanee tänä vuonna yli 4 000 ihmistä. Yli 6 000 jonottaa tällä hetkellä perheenyhdistämistä. Kuka ottaa vastuun kuntapaikkaa ja kotouttamissuunnitelmaa vaille jäävien kotoutumisesta? Pakolaiskiintiöiden puolustajat?
“Olemme allekirjoittaneet YK:n pakolaissopimuksen, joten meillä on velvollisuus auttaa niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan. Perustuslain mukaan perusihmisoikeudet kuuluvat Suomessa myös ulkomaalaisille. Kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Meitä sitovat myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja EU:n turvapaikkadirektiivit.”
Mikään näistä sopimuksista ei velvoita kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Suomi päättää kiintiön suuruuden joka vuosi erikseen. Nyt olisi aika keskeyttää vastaanottaminen, koska vain puolelle tänä vuonna Suomeen saapuvista pakolaisista on tarjota kuntasijoituspaikka.
“…eikö hänen kritiikkiinsä sisälle ole leivottu, että jo saapuneet kiintiöpakolaiset eivät ole olleet avun tarpeessa?”
Sellasesta ei näkynyt mitään viitteitä. Minusta on epäonnistunutta keskustelutyyliä, että yrität kääntää asian väittelyksi kiintiöpakolaisten avuntarpeesta, vaikka sitä ei kukaan ole kiistänyt. Erittäin epäonnistunutta.
“Jotta voisimme estää laittomaan maahanmuuttoon liittyvät surulliset ihmiskohtalot, olisi nimenomaan panostettava lailliseen maahanmuuttoon. Tämä ei missään nimessä tarkoita kiintiöpakolaisten vähentämistä, vaan maahanmuuton helpottamista ja todellista rahallista panostamista kotouttamiseen.”
Jokin aika sitten ehdotit samassa hengessä työvoimanhankintapisteiden perustamista Afrikkaan. Tässä ei ole järkeä. Laittoman maahanmuuton kautta tuleville kouluttamattomille ihmisille ei ole länsimaissa työpaikkoja. Niitä ei ole enää edes koulutetuille, kun EU-maat kouluttavat satoja tuhansia ihmisiä työttömiksi.
Rahallinen panostaminen kotouttamiseen ei ole johtanut missään tyydyttäviin tuloksiin, vaan paradoksaalisesti integroituminen on ollut parasta siellä, missä ei ole valtion aktiivista kotouttamispolitiikkaa (esim. Yhdysvallat). Ruotsi on tästä hyvä huono esimerkki. Tuskin missään on satsattu niin paljon rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen, mutta saldo on ollut joka suhteessa negatiivinen.
H O W T O BE A B E T T ER P EO PLE?? No minun ei tartte,
Meinasi toistamiseen mennä leppoisat kahvit, tällä kertaa iltapäiväkahvit, väärään kurkkuun tekstin luettuani. Vai pitäisi humanitaarista maahanmuuttoa lisätä?
Humanitaarinen maahanmuutto ei hyödytä Suomea millään tavalla ja on perusteiltaan täysin hyväntekeväisyyttä. Humanitaarinen maahanmuutto on haitta ja tuo kustannuksia, kasvattaa sosiaalimenoja eikä lisää tuotantoa. Jos tuotanto lisääntyykin, näkyy tämä tuotannon lisäys vain julkisella sektorilla, mikä puolestaan edellyttää rahoitusta tuotannon pyörittämiseen eli käytännössä verovaroja, mikä tällä hetkellä on sattumoisin pääasiassa ulkomaista lainarahaa (joka muuten pitää maksaa takaisin). Kai hyväntekeväisyyteenkin pitäisi olla ihan omaa rahaa?
Suomi käyttää tällä hetkellä humanitaarisen hädän lievittämiseen lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Eikö tämä ole vihreiden mielestä tarpeeksi? Pitäisikö kaikki valtion ansio- ja pääomaverot käyttää humanitaariseen työhön, kaikki ne vajaat 8 mrd euroa? Olisiko sitten tarpeeksi?
Kun vihreiden aktiiveista ja kannattajista suurin osa pyörii erilaisissa tärkeissä tehtävissä pääasiassa julkisella sektorilla, kannattaisiko heidän välillä luoda katsaus julkisen sektorin rahoituspoblematiikkaan ihan vaikka oman ruokalautasen täyttämistarvetta silmällä pitäen? Tämän jälkeen ote humanitaariseen maahanmuuttoon voisi olla hieman erilainen. Raha nimittäin voi ihan oikeasti loppua myös Suomesta. Nykyisessä talouskriisissä ei viimeistä korttia ole vielä lyöty pöytään, vaan monta mustaa pekkaa on yhä jaossa.
Suomalainen, talouden kurjuuden jakamiseen perustuva maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu voi toden totta vaikuttaa kummalliselta, kun sitä kuuntelee Brysselin parlamentin ummehtuneilta kokolattiamattokäytäviltä tyytyväisenä siitä, että oma toimeentulo on ruhtinaallisesti turvattu loppuiäksi.