Tammikuun lopussa Meksikossa käydään seitsemäs kierros 2006 aloitetuista ACTA-neuvotteluista (Anti-Counterfeiting Trade Agreement eli useammankeskinen väärennöksenvastainen kauppasopimus), jotka on määrä saada päätökseen tämän vuoden aikana. Mukana ovat EU:n (jota edustaa komissio) ja Yhdysvaltojen lisäksi yhdeksän muuta maata. ACTA-sopimuksella tulee olemaan ratkaisevan merkittävä vaikutus tekijänoikeuslainsäädäntöön koko maailmassa.
Sopimuksen otsikko on poikkeuksellisen harhaanjohtava: termi väärennös tuo mieleen lähinnä rantarolexit. Sopimuksessa on kyse myös muun muassa paljon herkemmästä aiheesta, suhtautumisesta tiedostojen jakamiseen internetissä. Toisaalta ACTA ei ole niinkään kauppasopimus vaan ennemminkin yhteinen tekijänoikeuslaki. Sopimus on huolestuttava kahdesta, toisiinsa liittyvästä syystä.
Ensinnäkin viimeaikaisten vuotojen perusteella se voi johtaa perusteellisiin, perusoikeuksien toteutumista uhkaaviin muutoksiin eri maiden tekijänoikeuslainsäädännöissä. Toinen ongelma on, että neuvottelut käydään salassa Euroopan parlamentilta, useimmilta kansallisilta parlamenteilta - ja ennen kaikkea kansalaisilta. Epäkohta on sama myös Yhdysvalloissa ja muissa sopimusvaltioissa. Juuri kukaan ei siis tiedä tarkalleen, mitä sopimus tulee sisältämään.
Salailua on perusteltu kansallisella turvallisuudella, neuvotteluasetelmien suojelulla sekä kansainvälisillä suhteilla: esimerkiksi Yhdysvaltain pääneuvottelija Ron Kirk on todennut, että muut neuvottelijat “lähtisivät neuvottelupöydästä”, jos tämänhetkinen teksti julkaistaisiin. Niinkö? Liittyvätköhän todelliset syyt sittenkin sopimustekstiin, joka on liian “kuumaa kamaa”; tietojen paljastuminen johtaisi kansalaisten heräämiseen siihen, mitä on kaikessa hiljaisuudessa tapahtumassa.
Samasta syystä neuvotteluja ei käydä minkään olemassa olevan kattojärjestön, kuten WTO:n tai WIPO:n (World Intellectual Property Organisation) kautta - niiden menettelysäännöt eivät mahdollistaisi tällaista salailua. ACTA:n salamyhkäisyyttä kuvaa se, että hankkeella ei ole edes nettisivuja, josta kansalaiset voisivat saada tietoja.
Tällä hetkellä eri maiden kansalaisjärjestöt vaativat oikeutetusti avoimuutta omilta hallituksiltaan. Sopimusosapuolet voisivat hyvin keskenään sopia, että nykyinen sopimusteksti julkaistaisiin. Neuvotteluissa on kyse yhteisten säännösten määrittelemisestä - miksei tästä voisi informoida kansalaisia keskinäisten neuvotteluasetelmien kärsimättä? On absurdia, että suurilla amerikkalaisilla tekijänoikeuksien haltijoilla on pääsy ACTA-asiakirjoihin - ja esimerkiksi Euroopan parlamentilla ei!
Se, että aiheesta puhutaan tällä hetkellä ympäri maailmaa, johtuu eräiden neuvotteluihin liittyvien asiakirjojen hiljattaisesta vuotamisesta Wikileaks-sivustolle. Komission salaisista asiakirjoista (linkki 1, linkki 2) selviävät Obaman hallituksen intressit sopimukseen aiotun internet-luvun suhteen. Amerikkalaisten selvä pyrkimys on levittää omat tekijänoikeussäädöksensä Eurooppaan ja muualle maailmaan. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että aikomukset laajentaa internetpalveluntarjoajien vastuuta ylittävät monin paikoin jopa amerikkalaisen nykylainsäädännön.
Ilmiössä on kyse policy launderingista, menettelynpesusta. Tällaisen, toimintatavan logiikka on yksinkertainen. Lähtökohtaisesti kansalaisetkin allekirjoittavat sen, että kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä, ja valtioiden tulee noudattaa niitä. Tässä tapauksessa hallitukset käyttävät tätä yleistä hyväksyntää edukseen. Osapuolet neuvottelevat suljettujen ovien takana itselleen poliittisesti sopivan sopimuksen. Kun nimet ovat paperissa, sopimus on fait accompli eli tapahtunut tosiasia. Sitten on liian myöhäistä elämöidä perusoikeuksien unohtamisesta - onhan asiasta yhteisesti kansainvälisesti sovittu. Voittajia neuvotteluissa ovat suuret elokuva-, levy ja peliyhtiöt. Häviäjiä ovat kansalaiset.
Lissabonin sopimus tuli voimaan 1.12. Sen uuden kansainvälisiä sopimuksia koskevan 218 artiklan 10 kohdan mukaan “Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti [neuvottelu]menettelyn kaikissa vaiheissa”. Näin ei ole toistaiseksi todellakaan tapahtunut. Kauppakomissaariehdokas De Gucht ilmoitti kuulemisessaan pari päivää sitten, ettei tätä kohtaa sovellettaisi ACTA-neuvotteluihin, sillä ne on aloitettu ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. Tilanne ei ole tältäkään osin selvä - parlamentin vihreät eivät jätä ACTA-asiaa tähän.
13 kommenttia
Tsekkaa linkit! Aina eteen http://www.heidihautala.fi/http:// tai ei toimi. Ainakin http://www.erikjosefsson.eu/blogg/2009/12/26/acta-gold-standard > http://www.erikjosefsson.eu/blogg/2009/12/26/acta-gold-standard
Äh, nyt tämä mankeloi tuon aivan täysin. Mutta siis tuossa linkissä ei ole edessä h t t p : / /, se oli tässä mun pointti. Se siis avautui väärin eikä toiminut.
Luotan, että edustajamme EU:ssa todella pitävät huolen siitä, että amerikkalaisten mediafirmojen kieroutunut käsitys tekijänoikeuksista EI TULE MISSÄÄN VAIHEESSA päteväksi EU:ssa ja eikä ainakaan Suomessa. Vähintä mitä he voivat tehdä on tuoda keskustelu mitä on tapahtumassa selkeästi julkisuuteen. Kunnioitan toki tekijöiden oikeutta tuotoksiinsa ja kaikki pitäisi tehdä jotta he saavat työstään korvauksen, mutta tämä ei ole se oikea tie.
Mutta, on ollut valitettavaa seurata kuinka kiltisti Suomalaiset poliitikot noudattavat EU:lta tulevia säädöksiä (ehkä jopa liiankin vrt. Lex Karpela). Valitettavasti tästä on jäänyt kuva, että paikallisilta poliitikoilta puuttuu se vähäinenkin selkäranka.
Vihreiden tulisi selkeästi ottaa kantaa ACTA-sopimusta vastaan ja vaatia kaikki sopimus- ja neuvotteluasiakirjat julkisiksi.
kiitos korjauksesta! (edit: toimimattoman linkin suhteen)
Tässä asia jos mikä pistää kiehumaan oikein urakalla. Firmat yrittää pyörittää valtioita ja vielä kansalta salassa. Toivottavasti asiasta perillä olevat edustajamme paikanpäällä saavat vähäisen äänensä kuuluviin ja tämä ACTA sopimus saa asianmukaisen käsittelyn muorini puuseessä, tai sitten muuten vaan kumotaan.
Kiitos Heidille (ja hänen taustajoukoille) tämän hyvän blogi kirjoituksen ansiosta. Etenkin niistä moniin linkkeihin muiden kirjoittamiin, asiaan liittyviin, kirjoituksiin.
Lisäksi Suomessa pitää kiittää Jyrki Kasvia, että hän on järjestänyt Eduskunnan pikkuparlamentissa tästä asiasta keskustelutilaisuuden vuoden 2009 loppupuolella. Se tilaisuus sai minun silmät (aivot) aukenemaan tälle asialle, jota valmistellaan salassa.
Toivon, että Suomessa meidia löytäisi tämän Heidi Hautalan perustellun blogi-kirjoituksen.
Jos he kerran haluavat käydä asian tiimoilta keskustelut salassa niin voisi EU:n edustaja vaatia asiakorjoja julkisiksi HETI tai sitten jos se ei onnistu niin todeta että asia mitä ei EU:n aluella olla keskusteltu AVOIMESTI ei tule missään muodossa EU:n alueella voimaan.
Luulisi että EU:lla löytyisi sen verran rahallista valtaa että voisi tällaisen vaatimuksen lyödä pöytään. Ei tässä mistään muusta puhuta kuin rahasta kuitenkin.
Se on tänään allekirjoitettu.
Jari Gustafsson oli allekirjoittajana.
Lisää tietoa actasta wiredin videossa. Nyt puhutaan todella ison mittakaavan asioista!
http://www.wired.co.uk/news/archive/2012-01/24/acta-101
Heidi, ota kiltti esille tämä jossain kokouksessa ja pelasta internet!
Kiitoksia Heidi hyvästä kirjoituksesta.
Toivottavasti saatte tarpeeksi tukea torppaamiseen.
Moi,
Lainaan tähän lyhyen otteen kommentistani Ville Hautakankaan “EU allekirjoitti ACTAn - vaikka kukaan ei hyväksynyt sitä” Uuden Suomen Puheenvuoroon kokonaisuudessaan http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95768-eu-allekirjoitti-actan-vaikka-kukaan-ei-hyv%C3%A4ksynyt-sit%C3%A4
Kommenttini kasvoi sen verran, että julkaisin sen myös omana “Kaikki suljetaan ‘tekijänoikeus’ muurin sisään. Et voi rangaistuksetta tehdä mitään ilman tullimaksua.” Uuden Suomen Puheenvuoronaan,
http://mikamaailmaaliikuttaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95824-kaikki-suljetaan-tekij%C3%A4noikeuden-alle-et-voi-rangaistuksetta-tehd%C3%A4-mit%C3%A4%C3%A4n-ilman-tullimaksua
Viime viikon keskiviikkona 18.1.2012 päättäväisesti ihmistä puolustavat Internet-porukat menivät lakkoon puolestamme. Myös oman tietokoneeni openSUSE -käyttöjärjestelmän weppisaitit olivat mukana tässä taistossa. Lakkoilijat koittivat kiinnittää huomiotamme siihen, miten drakoniaanista lainsäädäntöä ‘tekijänoikeus’ järjestöt kirjoittavat ja puskevat sitten lakitekstinsä eli liiketoimintasuunnitelmansa lainsäädäntöelimiemme läpi rahan voimalla.
Globaalikorporaatiot ovat astuneet kansallisvaltioidemme rajojen yli. Nämä elintilanvaltaajat pyrkivät asettamamme rajat myös lopullisesti allensa sotkemaan ja sopimaan uudet läänityksensä keskinäiskerhojensa salaisissa lisäpöytäkirjoissa. Globaalikorporaatiot sulkevat kaiken toimintamme sisämarkkinansa suojamuurin sisään ja asettavat valtioiden vahtikoirat rahatulleineen ja rangaistuskomppanioineen meitä vahtimaan.
Yksi Trackback
[...] Kirjastoihin homma liittyy sikäli, että – noh – immateriaalioikeudet liittyvät kirjastoihin. Tarkemmin: on kaipailtu yhteistä immateriaalioikeuslainsäädäntöä, jotta oikeuksista sopiminen olisi helpompaa digitaalisia palveluja järjestettäessä, esim. Europeanan yhteydessä. Asiasta oli puhetta useaan kertaan 2nd LIBER-EBLIDA Workshop on Digitalisation of Library Material in Europe -konferenssissa sekä LIBER Quarterlyssä. Tällaisesta kansainvälisestä immateriaalioikeuksien harmonisoinnista ACTAssa on kyse. ACTA-sopimuksen ja sen käsittelyn arvomaailma on kuitenkin valitettavan kaukana kirjastojen vastaavasta. Sopimus sekä siihen liittyvät neuvottelut ovat nimittäin salaisia, eikä edes EU-parlamentti tiedä mitä siellä kabineteissa haudotaan. Suomessa ACTAsta on kirjoitelleet esim. Heidi Hautala. [...]