ERTO-lehti 1/2005
Heidi Hautala palasi eduskuntaan toimittuaan Euroopan parlamentissa kahdeksan vuotta.
Vaikutusmahdollisuuksia EU:n parlamentissa oli loppujen lopuksi niin paljon, että aikani ja avustajaresurssit eivät riittäneet niiden täysimääräiseen käyttämiseen. Vaikka aika siellä oli uskomattoman hienoa, tunsin olevani ulkopuolinen suomalaisessa keskustelussa.
Heidi Hautala on Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja siksi hänen työhuoneensa on eduskunnan ”vanhalla puolella”. Uudessa lisärakennuksessa olisi hänen mukaansa kuitenkin parempi meininki, ja yhteistyö ryhmätovereiden kanssa sujuisi kätevämmin.
Ryhmänjohtajan työhuoneessa komeilee Ilta-Sanomien lööppi vuodelta 2000: ”Presidenttiehdokas alastonmallina”. Hautala on lööpistä ylpeä.
– Hankin vähän lisätuloja alastonmallina opiskeluaikoinani. Mielenkiintoista mutta puuduttavaa hommaa, hän kertoo naurunpuuskasta selvittyään.
Hautala oli niiden 16 kansanedustajien joukossa, jotka lähetettiin ensimmäisenä ”retkikuntana” Strasburgiin, Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995. Vuoden 1999 EU-vaaleissa Vihreistä valittiin parlamenttiin Hautalan lisäksi myös Matti Wuori. Hautalan poliittisen uran kohokohtia olivat vuodet 1999–2001 Vihreiden EU-parlamenttiryhmän puheenjohtajana.
Ryhmäpuheenjohtajana EU:n parlamentissa pääsin keskustelemaan suoraan komission ja ministerineuvoston puheenjohtajien sekä muiden ryhmien puheenjohtajien kanssa. EU:n parlamentin tärkein poliittinen johto-orgaani on ryhmäpuheenjohtajien kokous. Sellaista ei ole eduskunnassa, ja sitä olen kaivannut.
Suomen tasa-arvoa pidetään esimerkillisenä
Hautalan mielestä Suomen lainsäädäntö, työelämän säätely ja nyt myös hyvinvointipalvelut alkavat olla yhä enemmän kansainvälisten markkinoiden otteessa. EU:n kautta on kymmenen jäsenyysvuoden aikana markkinoiden kielteisiä vaikutuksia rajoitettu monin tavoin. On tehty työelämää, muun muassa työturvallisuutta ja tasa-arvoa sääteleviä lakeja sekä ympäristölakeja.
– Mutta jos palvelujen vapaa liikkuvuus EU:ssa toteutuu kuten komissio on esittänyt, niin pahimpana painajaisena voi käydä niin, että EU:n sisämarkkinoilla ryhdytään käytännössä toteuttamaan aina palvelun lähettävän maan ehtoja, usein juuri matalinta säätelytasoa.
Vihreät ovat hyväksyneet sen, että EU:sta on kehittymässä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimija. Ryhmä on kuitenkin kuulunut siviilikriisinhallintaa korostavien vaikuttajien joukkoon, joka on Aasian katastrofin myötä laajentunut.
– Uhkakuva tällä alueella on se, jos sotilaallinen puoli korostuu siviiliturvallisuuden kustannuksella, ja jos terrorismin torjunnan varjolla ryhdytään yhä enemmän loukkaamaan yksityisyyden suojaa.
EU:n ympäristövaliokunnan jäsenenä Heidi Hautalasta tuli eurooppalaisen öljyteollisuuden rakkain vihollinen. Hän oli aikaansaamassa maailman tiukimpia autojen pakokaasunormeja ja polttoaineiden laatuvaatimuksia, ja kiersi niitä markkinoimassa Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.
Hautala vaikutti myös siihen, että suomalaisessa tasa-arvolaissa toteutunut vaatimus tasa-arvosuunnitelman teosta työpaikoilla tuli eurooppalaiseen tasa-arvodirektiiviin.
– Euroopassa on se käsitys, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tasa-arvoasiat ovat sillä tolalla, kuin niiden pitäisi muuallakin olla. Siinä on tietty perä, lisää Hautala, joka toimi naisten oikeuksien valiokunnan puheenjohtajana pari vuotta.
EU:n parlamentissa oli suomalaisen EU:n oikeusasiamiehen Jakob Södermanin tukena lähinnä pohjoismainen, eri puolueista koostunut ryhmä, joka ajoi avoimuutta eurooppalaiseen päätöksentekoon. Heidi Hautala ajoi avoimuusasiaa myös oikeusteitse. Kun EU-ministerit salasivat häneltä asiakirjan, joka käsitteli unionimaiden aseviennin ehtoja, hän nosti asiasta voitokkaan kanteen EY-tuomioistuimessa. “Tapaus Hautalasta” tuli avoimuuslainsäädännön ennakkotapaus, johon viitataan myös alan uudessa kirjallisuudessa.
– Olen EU:n perustuslain kannalla, vaikka ehdotus monelta osin onkin jäänyt puolitiehen. Se selkeyttää EU:n toimielimien välisiä valtasuhteita, ja tekee EU:n ymmärrettävämmäksi kansalaisille.
Hautala uskoo perustuslain tulevan voimaan, ellei vähintään kaksi suurta jäsenmaata, esimerkiksi Britannia ja Ranska kansanäänestyksissään päädy sitä vastustamaan. Pienten maiden, esimerkiksi Suomen ja Irlannin mahdollinen vastustus ei Hautalan mukaan saisi laivaa kääntymään.
– Niille, jotka eivät perustuslakia hyväksy, neuvotellaan todennäköisesti joitakin erityisehtoja.
Vihreät haluavat tiiviimmät suhteet ay-liikkeeseen
Suomen eduskunnassa on vuodenvaihteen jälkeen ensimmäiseksi käsitelty Aasian katastrofia, muun muassa hallintovaliokunnassa haastattelupäivänä.
– Kaiken tämän murheen keskellä valonpilkahdus on se, että monet niistä, jotka ovat tähän asti suhtautuneet kehitysyhteistyökysymyksiin kyynisesti, puhuvat nyt sen pitkäjänteisyyden puolesta ja vaativat Suomeakin hoitamaan kansainväliset velvoitteensa.
Suuri keskustelu on Hautalan mukaan tulossa siitä, mikä on Suomen talouden tilanne nyt, kun hallitus on ollut vallassa kaksi vuotta: miksi Suomeen ei investoida, ja missä ne työpaikat ovat?
– Vihreiden eduskuntaryhmä haluaa solmia paremmat suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen ja nostaa työelämän kysymyksiä esille. Nykyiset menettelytavat joukkoirtisanomisineen heikentävät ihmisten motivaatiota ja sitoutumista.
”Ihana mennä työpäivän jälkeen kotiin”
Heidi Hautalan poliittinen kiinnostus alkoi vaivihkaa aikana, jolloin oli ”vain yksi sallittu edistyksellinen kanta”. Hän oli kiinnostunut itämaisista uskonnoista ja joogasta, kun muodissa oli dialektinen materialismi.
Hautala valmistui maa- ja metsätalouden maisteriksi ja perusti opintopiirin, jossa pohdittiin vaihtoehtoja teolliselle viljelylle. Hän oli myös mukana perustamassa Kasvis-ravintolaa, joka toimi Helsingissä yli 25 vuotta, ja joka toimi ainakin alkuvuosinaan vihreän aatteen suomalaisena sylttytehtaana.
Kahdeksankymmentäluvulla Hautala työskenteli toimittajana Uuden Ajan Aura -lehdessä ja Suomi-lehdessä. Kun eurooppalaiset vihreät tuulet Suomessakin alkoivat puhaltaa ja järjestäytyneemmän toiminnan tarve voimistui, seisoi Hautala kadulla keräämässä nimiä, jotta Vihreä liitto saataisiin puoluerekisteriin. Puolueensa puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1991.
– Olen ajatellut olevani etuoikeutettu ja kansalaisen erikoistapaus. Tehtäväni on avata latua muille, Hautala pohtii.
Euroopan parlamenttivuosina Heidi Hautalan poika kasvoi aikuiseksi ja on nyt 24-vuotias media-alan opiskelija. Hautala on seurustellut 12 vuotta Berliinissä asuvan, entisen DDR:n oppositioaktivistin Carlo Jordanin kanssa. Hän yrittää ehtiä ulkoilemaan ja istuskelemaan kuppiloissa, esimerkiksi Uudenmaankadun Café Bar N:ro 9:ssä. Hänen mielestään kuppiloissa istuminen on merkittävä harrastus, niissä voi lukea, mietiskellä ja tavata ystäviä.
– Suurin muutos Suomeen palaamisen ansiosta tapahtui siinä, että on ihana mennä työpäivän jälkeen kotiin, eikä jonnekin kämpille!
///Unionimedia - Tiina Pelkonen
